Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) kirjoittaa blogissaan asevelvollisuuslain uudistamisesta, jossa on tarkoitus mahdollistaa valmiudellisista syistä käskettävä kertausharjoitus ilman ennakkokutsun määräaikaa.
– Tällainen joustavassa valmiuden kohottamismielessä käsketty kertausharjoitus olisi eittämättä ja toivottavasti erittäin harvinainen, mutta mahdollinen, Jussi Niinistö toteaa.
– Sokea Reettakin ymmärtää, ettei nykyinen asevelvollisuuslaki mahdollista puolustusvoimille riittävän joustavaa valmiuden kohottamista. Nykyisen lain mukaan käsky kertausharjoitukseen on toimitettava reserviläiselle kolme kuukautta ennen harjoitusta ja kertausharjoituksesta voidaan vapauttaa ammatin harjoittamisen, opiskelun, perhe- tai taloudellisten olojen taikka työnantajan tarpeesta johtuvasta syystä. Tämä ei mahdollista ketterää ja toimintaympäristön muutoksesta johtuvaa valmiuden kohottamista.
Hänen mukaansa Suomen on voitava käyttää suurta ja osaavaa reserviä valmiudellisiin tehtäviin jo ennen poikkeusolojen voimaan saattamista.
– Muussa tapauksessa kriisi pyyhkäisee maamme yli, ennen kuin ehdimme sitä huomata.
Ministerin mukaan uudistamisen tarve on pääosin ymmärretty, mutta ”valitettavasti joitakin vastustavia kantoja on ilmennyt”.
– Vastustajat nostavat kepinnokkaan toimivallan kuvitteellisen siirron poliitikoilta kenraaleille. Tästä ei ole kyse. Puolustusvoimista annetun lain mukaan sotilaallinen puolustus kuuluu puolustusvoimien vastuulle ja sotilailla pitää olla työkalut tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Olkoon päätöksentekomalli millainen tahansa, sotilaat ja kenraalit etunenässä noudattavat valtionjohdon tahtoa, Jussi Niinistö toteaa.
Hänen mukaansa ”isänmaan etu edellyttää asevelvollisuuslain pikaista uudistamista”.
– Lausuntokierroksella annettu palaute otetaan luonnollisesti arvioinnissa huomioon, mutta samaan hengenvetoon voi hyvin kysyä, kenen etua tämän lain uudistamista vastustavat ajavat?