Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan EU-komission kaavailema puolustusrahasto on Suomelle hyödyllinen.
Komissio esittää puolustusrahaston perustamista osana uutta toimintasuunnitelmaa. Se koostuisi kahdesta osasta. Toinen rahoittaisi puolustusteollisuuden tutkimus- ja kehitystyötä, toinen jäsenmaiden yhteisiä puolustushankintoja. Näin pienelläkin maalla olisi mahdollista hankkia tai liisata kallista kalustoa edullisemmin.
– Suomen kanta on lähtökohtaisesti myönteinen, mitä tulee tämänlaisiin hankkeisiin, Niinistö sanoo Verkkouutisille.
Hän korostaa Suomen olevan pieni maa, joka ei pysty luomaan itse kaikkia suorituskykyjä ja jolla on verrattain pieni puolustusteollisuus.
Torstaina Brysselissä kokoontuvan Eurooppa-neuvoston on tarkoitus keskustella myös Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmasta. Huippukokouksen asialistalla ovat muuttoliike, turvallisuus, talous, nuoriso ja ulkosuhteet.
Niinistön mukaan Suomi voisi hyötyä yhteishankinnoista.
– Mutta ne on aina melko vaikeita ajoittaa. Näkisin, että suurin merkitys Suomelle olisi tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, koska meillä on pienet resurssit puolustusteollisuudessa.
Hänen mukaansa hanke voisi avata mahdollisuuksia erilaisten suorituskykyjen kehittämiseen. Niinistö ei kuitenkaan kerro tarkemmin, millaiset kyvyt voisivat olla kyseessä.
Niinistön mukaan puolustushallinnossa ei ole tehty toistaiseksi linjauksia hankkeen tiimoilta.
– Tämä ei ole aiheuttanut vielä minkäänlaisia linjauksia, koska komission hanke on alkutekijöissään. Yksityiskohdat ovat vielä auki, ja rahoituskuvioista on vain joitakin askelmerkkejä.
Hän painottaa, että EU:n ei ole tarkoitus ottaa jäsenmailta vastuulleen sotilaallisia suorituskykyjä hankkeen nojalla.
– Kyse on siitä, että yhdessä voimme kehittää enemmän puolustustamme ja turvallisuuttamme.
– Tämä ei ole liittovaltiokehitystä, vaan Suomea hyödyttävää kumppanitoimintaa.
Puolustusrahaston kaksi ikkunaa
Komission kaavailema puolustusrahasto muodostuisi kahdesta ”ikkunasta”, jotka ovat toisiaan täydentäviä, mutta poikkeavat toisistaan oikeudellisen rakenteensa ja rahoituslähteidensä suhteen.
”Tutkimusikkuna” rahoittaisi innovatiiviseen puolustusteknologiaan liittyvää tutkimusyhteistyötä. Komissio on jo ehdottanut 25 miljoonan euron rahoitusta puolustusalan tutkimukseen vuoden 2017 budjetissa, ja oletuksena on, että nämä määrärahat voisivat nousta yhteensä 90 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Komissio aikoo ehdottaa EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä erityistä vuosittaista 500 miljoonan euron suuruista puolustusalan tutkimusohjelmaa vuodesta 2020 eteenpäin.
”Suorituskykyikkuna” toimisi rahoitusvälineenä, jonka avulla osallistuvat jäsenvaltiot voisivat tehdä yhdessä puolustushankintoja niiden kustannusten alentamiseksi. Rahoitus kerättäisiin pääosin jäsenmailta itseltään, loput EU:n budjetista. Tarkoituksena on saada vuositasolla liikkeelle vähintään viisi miljardia euroa. Komissio aikoo käynnistää kartoitustutkimuksen tämän arvion tarkentamiseksi.