Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan tällä vaalikaudella keskitytään erityisesti maavoimien kehittämiseen.
– Puolustuksemme nykytila ei ole huono. Maavoimien nopeimmin perustettavien joukkojen suorituskyky on hyvä, mutta pääosien osalta jäädään tyydyttävälle tasolle, Jussi Niinistö sanoo.
Niinistö puhui Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n Puolustusselonteko – suuntaa tulevalle -seminaarissa tiistaina. Hän esitteli hallituksen viime torstaina hyväksymän puolustusselonteon.
– Meri- ja ilmavoimien kyvyt täyttää tehtäviään ovat hyvällä tasolla. Herää luonnollisesti kysymys, miksi meri- ja ilmavoimiin panostetaan, jos niiden toimintakyky on jo nyt hyvällä tasolla.
– Jäävätkö maavoimat mopen osalle, kun meri- ja ilmavoimien tulevia suurhankkeita aletaan toteuttaa? Eivät jää, vaikka diletantit muuta kirjoittaisivatkin, Niinistö toteaa.
Hän korostaa, että puolustusvoimilla pitää olla kyky toimia monenlaisissa tilanteissa, aina vaativasta virka-avusta laajamittaisen, sotilaallisen hyökkäyksen torjuntaan.
– Puolustuksen kyky mitoitetaan aina pahimman vaihtoehdon varalle, ja se on laajamittainen hyökkäys Suomea kohtaan.
– Mutta laajamittainen hyökkäys ei ole se todennäköisin vaihtoehto, vaan merkittävästi pienemmin voimin toteutettu yllätyksellinen hyökkäys.
Niinistön mukaan tätä uhkakuvaa vastaan meillä tulee olla erittäin nopeasti perustettavat operaatiokykyiset joukot kaikissa puolustushaaroissa; maalla, merellä ja ilmassa.
– Meillä tulee olla nopeasti käyttöön saatava keihäänkärki kaikissa puolustushaaroissa.
Niinistö korostaa, että puolustuksen alamäki on katkaistu. Tulevalla vuosikymmenellä maavoimia kehitetään muun muassa panssarikaluston modernisoinneilla, panssarintorjunta-aseiden hankinnalla sekä liikkuvan tykistön hankinnoilla.
– Tämä vaalikausi on maavoimien kehittämisen vaalikausi. Nyt on maavoimien vuoro.
Niinistön mukaan Suomen puolustuksen kehittämisen lähtökohtana on kansallisen puolustuskyvyn määrätietoinen kehittäminen.
– Tässä olemme eurooppalaisia edelläkävijöitä.
– Kansallisen puolustukseen tulee panostaa. Tämä mahdollistaa päätöksenteon vaikeissakin tilanteissa ja tuottaa suorituskykyjä myös kansainväliseen puolustusyhteistyöhön.
Niinistö muistuttaa, että edellinen hallitus leikkasi puolustusmenoja noin kymmenen prosenttia, jotta muun muassa varusmieskoulutusta, harjoitustoimintaa ja aluevalvontaa ei olisi ollut pakko supistaa kohtuuttomasti. Varoja oli siirrettävä suunnitellusta materiaalihankkeista toiminnan pyörittämiseen.
– Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassa korjaamaan tilanteen kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) johtaman parlamentaarisen seurantaryhmän suositusten mukaisesti.