Tällä viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan yhä useammat suomalaiset kannattavat sotilaallista yhteistyötä. Positiivisimmin suhtaudutaan yhteistyöhön Ruotsin kanssa.
Puolustusministeri Carl Haglundin haastattelussa todetaan sukellusveneiden olevan osa Ruotsin laivastoa, joka puolustusliiton toteutuessa olisi yhteisessä komennossa. Suomen omiin sukellusveneisiin satsaamista Haglund ei näe realistiseksi.
– Yhteisen laivaston ja ilmavoimien myötä olisimme hyvin voimakkaita. Näen valtavaa potentiaalia, Carl Haglund toteaa Ruotsi-liitosta Hbl:ssa.
– Belgia ja Hollanti ovat yhdistäneet merivoimansa ja meillä on mahdollisuus tehdä samoin. Belgia ja Hollanti ovat kuitenkin Nato-maita, Suomen ja Ruotsin kohdalla järjestely vaatisi kahdenkeskistä puolustusliittoa.
Haglund toivoo, että hallitus ei ainakaan hidasta yhteistyön kehittymistä Suomen ja Ruotsin välillä.
Hän varoittaa, että ajatus yhteistyöstä Ruotsin kanssa voi johtaa illuusioon, että Suomen omat puolustusvalmiudet olisivat muuttuneet.
– Suomi olisi edelleen riippuvainen itsenäisestä puolustuksestaan. Voimme aina olettaa saavamme apua, jos suuri konflikti ilmaantuu, mutta pelkkien oletusten varaan ei voi rakentaa uskottavaa puolustusta.
Haglundin mukaan Suomi ei ole vielä valmis Natoon, vaikka siitä on keskusteltu viimeksi kuluneen vuoden aikana enemmän kuin koskaan. Tästä syystä yhteistyö Ruotsin kanssa on varteen otettava vaihtoehto.
– Ukraina on traaginen muistutus siitä, että Eurooppa ei vieläkään ole vapaa sotilaallisista kriiseistä. Meidän on hyväksyttävä, että sotilaalliset keinot ovat osa Venäjän toimintamenetelmiä saavuttaakseen päämääränsä. Olemme nähneet sen Georgiassa ja Ukrainassa, emme voi jättää sitä huomiotta Euroopassa.
Carl Haglundin mielestä Suomen tulisi ensin vahvistaa omaa puolustustaan ja varmistaa, ettei se heikkene ja sitten kehittää suhteita Ruotsiin, jotta puolustusliitto tulisi mahdolliseksi. Samalla voisi kuitenkin taustalla pitää oven auki Natoon.
Ruotsin puolustusvoimien ylipäällikkö Sverker Göranson haluaisi nähdä Suomen ja Ruotsin yhteisen meripuolustuksen Itämerellä vuoteen 2023 mennessä.
– Ehdottomasti, mutta etenemme askel askeleelta, kommentoi Göranson.