Enemmistö kyselyyn vastanneista kansanedustajista katsoo, että Suomi voisi liittyä Ruotsin puolustuksen tueksi, esimerkiksi lähettämällä sotilaita Ruotsiin, vaikka Suomeen ei vielä olisi hyökätty, selviää Ulkopoliittisen instituutin Briefing Paper -julkaisusta.
Julkaisu esittelee laajan kyselyn perusteella kansanedustajien näkemyksiä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä.
– Kansanedustajat (kuten myös kansa) tukevat puolustusyhteistyön syventämistä erityisesti Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU-maiden kanssa. Enemmistö tuki myös puolustusyhteistyötä Naton ja Yhdysvaltojen kanssa, toteaa instituutin Globaali turvallisuus -tutkimusohjelman johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak.
– Kuten mainittu, kansanedustajien vastausten perusteella Suomi voisi tukea pohjoismaan tai EU-jäsenen puolustustaistelua toteuttamalla kyberiskun hyökkääjämaan tietoverkkoon. Lähes sama valmius on havaittavissa fyysisten joukkojen lähettämiselle tukemaan Ruotsia.
Salonius-Pasternakin mukaan on huomionarvoista, että enemmistö kansanedustajista on valmis osallistumaan Ruotsin puolustukseen, vaikka se tekisi Suomesta konfliktin tai sodan osapuolen.
– Todellisessa tilanteessa vastaukset voivat tietenkin muuttua.
Kysymykseen vastanneista mieskansanedustajat olivat hieman valmiimpia lähettämään sotilaita Ruotsin puolustukseksi (70 prosenttia) kuin naiset (56 prosenttia). Vain seitsemän prosenttia naisista kuitenkin vastasi kategorisesti ei ja yli kolmannes (37 prosenttia) heistä vastasi ”en osaa sanoa”.
– Vastaukset huomioiden ei kuitenkaan ehkä ole yllätys, että noin puolet kansanedustajista haluaisi solmia puolustusliiton Ruotsin kanssa, Salonius-Pasternak toteaa.
– Vastausten perusteella voi arvioida, että viimeisen vuosikymmenen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen kehityksen seurauksena Suomen ja Ruotsin kohtalonyhteys näyttäytyy turvallisuuspoliittisille päättäjille selvemmin kuin ennen.
Verkkopohjaisen kyselyn kokosi ja prosessin toteutuksesta vastasi Charly Salonius-Pasternak. Kysely toteutettiin 15.12.2020–22.1.2021.
Yhteensä 200 kansanedustajasta 77 vastasi, joista 66 vastasi 7.1.2021 mennessä. Vastauksista 27 on naiskansanedustajilta ja 50 mieskansanedustajalta.
Edit 3.6.2021 klo 11.44 / Lisätty tiedot kyselyn toteutuksesta.