Nykyisellään eduskuntavaalit toimitetaan maaliskuussa, presidentinvaali tammikuussa ja kunnallisvaalit lokakuussa.
Ehdotuksen mukaan eduskuntavaalit ja kunnallisvaalit toimitettaisiin vuorotellen joka toinen vuosi parittomina vuosina, kunnallisvaalit aina eduskunnan vaalikauden puolivälissä. Eduskunnan ja kunnanvaltuustojen neljän vuoden vaalikautta ei muutettaisi.
Eduskuntavaalit säilyisivät nykyisessä aikataulussaan ja ne järjestettäisiin seuraavan kerran vuonna 2015. Vuoden 2016 kunnallisvaalit siirrettäisiin vuoden 2017 huhtikuun kolmanteen viikonloppuun. Nykyistä valtuustokautta pidennettäisiin näin ollen vajaalla puolella vuodella. Jatkossa kunnallinen vaalikausi alkaisi heinäkuun alusta.
Myös presidentinvaali huhtikuulle
Toimikunta esittää, että myös tasavallan presidentinvaali siirrettäisiin pidettäväksi huhtikuun kolmantena viikonloppuna. Nykyistä tasavallan presidentin toimikautta pidennettäisiin kolmella kuukaudella, jolloin seuraava presidentinvaali järjestettäisiin huhtikuun kolmantena sunnuntaina 2018.
Eurovaalien ajankohtaan Suomi ei pysty vaikuttamaan, joten ne pysyisivät nykyisellä paikallaan. Europarlamenttivaalien ehdokashakemusten määräaikaa myöhennettäisiin kuitenkin.
Toimikunta esittää lisäksi, että kansalaisaloitteen allekirjoittamisen ikärajaa laskettaisiin 15 vuoteen. Kuntalaisaloitteen allekirjoittamisessa ei nykyään ole laissa säädetty mitään ikärajaa. Toimikunta esittää, että kuntalaista poistettaisiin myös kuntalaisaloitteiden käsittelyaikatauluun liittyvä ikäraja. Toimikunta esittää, että lasketaan ikäraja 15 vuoteen kunnallisessa kansanäänestysaloitteen tekemisessä.
Valtiovarainministeriö asetti kuntalain kokonaisuudistuksen valmisteluun liittyvän toimikunnan kesäkuussa. Toimikunnan esitykset, jotka liittyvät kuntalakiin, ehdotetaan otettavan huomioon valmisteilla olevassa kuntalain kokonaisuudistuksessa. Toimikunta selvittää kunnalliseen puoluerahoitukseen liittyviä uudistamistarpeita vuoden 2013 loppuun mennessä.