Timo Laanisen mielestä lehtien pääkirjoituksissa ja muualla tiedotusvälineissä on viime aikoina törmännyt käsitykseen, että kokoomuksen ja keskustan varaan rakentuva hallitus olisi eduskuntavaalien jälkeen lähes itsestäänselvyys.
– Meidän mielestämme siinä ollaan nyt tarjoamassa samanlaista apupuolueen roolia keskustalle kuin mikä SDP:llä on nykyisessä hallituksessa. Sen mielikuvan haluamme torjua, Laaninen sanoo.
Sen sijaan tulevat eduskuntavaalit käydään hänen mukaansa puhtaalta pöydältä niin, että jokainen puolue tuo omat ohjelmalliset vaihtoehtonsa selvästi esiin.
– Emme etukäteen sitoudu mihinkään suuntaan menevään hallitusratkaisuun, Laaninen sanoo.
Kun keskusta sai viime eduskuntavaaleissa alle 16 prosentin kannatuksen ja menetti 16 kansanedustajapaikkaa, osa keskustalaisista pohti, oliko tappion syynä hallitusyhteistyö kokoomuksen kanssa. Laaninen ei siihen selitykseen usko.
– Ei se kokoomuksen syytä ollut, että keskustan kannatus putosi. Se oli ihan meidän omaa ansiotamme se vaalitulos. Siinä pitää katsoa peiliin ja etsiä omasta toiminnasta vihreitä, ja niitä varmasti olikin. Ei toisten puolueiden piikkiin kannata omia vaalituloksia laittaa, Laaninen sanoo.
Yhtä kaukana demareista ja kokoomuksesta
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kertoi Demokraatin haastattelussa kesäkuun lopussa olevansa lähempänä sosiaalidemokraattien ajattelua mitä tulee valtion rooliin olla mukana omistajana yksityisvetoisissa hankkeissa.
Timo Laaninen ei kuitenkaan määrittelisi keskustaa poliittisesti lähemmäksi sosiaalidemokraatteja kuin kokoomusta, vaikka sekä SDP että keskusta näkevät valtiolla suuremman roolin uuden kasvun alullepanijana kuin Alexander Stubbin johtama kokoomus.
– On varmasti ihan luonnollistakin, että eri asioissa kannat voi olla yhteneväisiä ja toisissa poiketa. Voi olla, että tässä kysymyksessä keskustalla ja demareilla on samansuuntaista ajattelua, mutta jos taas puhutaan yrittäjyyden edellytysten vahvistamisesta, niin siinä sitten keskusta ja kokoomus ovat lähempänä toisiaan, Laaninen sanoo.
Hänen mukaansa keskustassa on valtion roolin suhteen käytetty vertauskohteena 1950-lukua, jolloin silloinen pääministeri Urho Kekkonen loi suunnitelman Suomen teollistamisesta muun muassa pamfletissaan Onko maallamme malttia vaurastua?
– Ne keinot, mitä silloin käytettiin, eivät varmaan ole enää ajankohtaisia, mutta idea siitä, että valtiovallalla voi olla aktiivinen rooli, kyllä pätee edelleen.
– Meillä on iso rakennemuutos menossa, ja sen vahvistamiseksi me olemme nyt kehitelleet ideaa kasvurahastosta. Valtion omaisuutta voitaisiin muuttaa aktiivisempaan muotoon, Laaninen sanoo ja kertoo, että esimerkiksi TeliaSoneran myymällä voisi rahoittaa paljon pieniä työllistäviä kasvuyrityksiä.