Puolueiden vaaliohjelmissa toivotaan digitalisaatiosta apua julkisiin palveluihin, koulutukseen, syrjäytymisen estämiseen, byrokratian vähentämiseen, liikenteen sujuvoittamiseen ja ympäristön suojeluun.
Aaltoyliopiston verkostoteknologian professori Jukka Manner korostaa, että digitalisaatio sinänsä ei ole ihmelääke kaikkeen mahdolliseen.
– Pitää ymmärtää, missä tilanteissa siitä on hyötyä ja missä se menee kankkulan kaivoon, Manner sanoi Ylen Ykkösaamussa.
Suomen digitalisointia ajavan Kansallisten palvelujen kehittäjät -yhdistyksen eli KAPAK:n puheenjohtaja Harri Koposen mukaan tervettä digitalisointia on se, että tehdään oikeita asioita oikealla tavalla.
– Tuossa (puolueiden vaaliohjelmissa) on monta tavoitetta, jotka toteutuvat ihan muilla keinoilla. Mutta digitalisaatiosta on varmasti koko yhteiskunnan läpäisevänä mekanismina ja kehitysideologiana hyötyä kaikissa mainituissa yhteiskunnan osa-alueissa, Koponen totesi.
Neljä suurinta puoluetta ajaa julkisten palveluiden digitaslisointia. Koposen mielestä digitalisaation ja palveluiden sähköistämisen alla on esitetty hyvin paljon yleisluonteisia tavoitteita.
– Seuraavan hallituksen pitää tehdä velvoittavia linjauksia siitä, että hyviksi havaittuja mekanismeja päästään käyttämään. Toimivaksi on osoittautunut mekanismi, jossa julkinen tarve määritellään selkeästi ja asetetaan sille vaatimukset, mutta kehittäminen tehdään markkinaehtoisesti.
– Parhaat suomalaiset it-puolen huippuosaajat pitää päästää tekemään niitä palveluita ihan terveen työnjaon mukaisesti.
”Palveluiden oltava himoittavia”
Keskusta perää etä- ja nettiopetusta lukiossa. Vihreät puolestaan haluaa koulutuksen mullistamista digitaalisen maailman tuomilla uusilla opetus- ja oppimismenetelmillä.
Manner pitää digitaalisia työvälineitä opettamisessa terveenä teemana, jota pitää edelleen kehittää. Hän muistuttaa, että maailmalta löytyy tutkimuksia etäopetuksesta eivätkä oppimistulokset ole aina hyviä.
– Pitää ymmärtää, että opetuksen digitalisointi ja etäopetus eivät ole avaimia onneen. Etäopetus on vaihtoehto, jos opiskelija asuu kaukana koulusta. Jos vain on mahdollista, niin kyllä se kontaktiopetus on se, joka oikeasti auttaa.
Kokoomuksen kansanedustajat Sanna Lauslahti ja Jukka Kopra julkistivat muutama viikko sitten pamfletin, jossa esitettiin, että perusterveydenhuoltopalvelut hoidettaisiin mahdollisimman pitkälle etäyhteyden avulla. SDP on toivonut yksinäisyyteen puuttumista netissä.
Koponen katsoo, että on olemassa monenlaisia julkisia tarpeita, joita ei voi digitalisaation avulla täyttää.
– Olennaista on se, että palvelut ovat sellaisia, että niitä halutaan käyttää, kun puhutaan sähköisitä palveluista. Se tarkoittaa sitä, että palvelu ei voi lähteä yksittäisen viranomaisen tai jonkin organisaation osan tarpeesta. Sen täytyy lähteä asiakkaasta, jotta palvelu on samalla tavalla suorastaan himoittava kuin jokin suosittu palvelu, jonka pariin hakeudutaan aktiivisesti.
– Kun mihin tahansa julkiseen tarpeeseen lähdetään kehittämään palvelua, pitää antaa tehtäväksi selvittää, voidaanko se