Näin moni poliisi Suomessa on saanut koronan

Poliisihallituksen mukaan valvonnan ja hälytystoiminnan tehtävissä kontaktia muiden kanssa ei voi aina välttää.
Lähes joka viides poliisin henkilökuntaan kuuluva on ollut koronakaranteenissa. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Lähes joka viides poliisin henkilökuntaan kuuluva on ollut koronakaranteenissa. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Poliisihallituksen neuvottelupäällikkö Minna Gråsten kirjoittaa poliisin sivujen blogissaan koronan vaikutuksista ammattikuntaan.

– Koko korona-aikana konsernissa koronaan sairastuneita on ollut noin 300 henkilöä, lääkärin määräämässä karanteenissa vajaa 1 200 henkilöä ja omaehtoisessa karanteenissa 770 henkilöä. Nämä luvut saattavat sisältää jonkin verran päällekkäisyyksiä, mutta suuruusluokat seurannasta kuitenkin ilmenevät hyvin, neuvottelupäällikkö kertoo.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Poliisissa sairastuneita on ollut vajaat kolme prosenttia henkilöstöstä, kun Suomen kaikkien asukkaiden kohdalla luku on noin kaksi prosenttia. Kun huomioidaan poliisin työn laatu esimerkiksi valvonnan ja hälytystoiminnan tehtävissä, joissa kontaktia muiden henkilöiden kanssa ei ole aina mahdollista välttää, voidaan sanoa, että poliisi on selvinnyt epidemiasta hyvin.

Karanteenissa, joko lääkärin määräämässä tai omaehtoisessa, olleiden määrä on noin 17 prosenttia poliisin henkilöstöstä.

Lukuja voi verrata poliisin koko henkilöstön niin sanottuun nuppilukuun. Se oli Gråstenin mukaan heinäkuussa 2021 hieman alle 10 500 henkilöä.

Hänen mukaansa ”poliisin henkilöstö on selvinnyt koronasta hyvin. Olemme noudattaneet sitoutuneesti sekä terveydenhuollon että työnantajan ohjeistusta”.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Keinot, joita poliisi on käyttänyt suojatakseen henkilöstöään, ovat olleet moninaisia. Suojavälineitä on hankittu riittävästi alun saatavuusongelmien ja maskien hyötyjä koskeneen epätietoisuuden jälkeen. Henkilöstöä on kannustettu käyttämään maskia työpaikalla ja työtehtävissä. Käsihygieniaa on korostettu ja kättelemisestä on luovuttu kokonaan.

– Virkamatkoja ei käytännössä enää tehdä muutoin kuin operatiivisista syistä. Kokoukset sekä henkilöstö- ja yhteistyötapaamiset järjestetään pääosin videoneuvotteluina matkustamisen ja kohtaamisten välttämiseksi.

Mainos