Kaukon nimipäivänä 3. maaliskuuta juhlitaan kaukolämpöä, joka on ollut osa suomalaisten arkea jo 1950-luvulta lähtien. Kaukolämpöä myydään noin 200 paikkakunnalla ja tuotetaan yli tuhannessa laitoksessa.
Kaukolämmityksestä tekee erityisen energiatehokasta sähkön- ja lämmön yhteistuotanto. Siinä otetaan talteen turbiineissa syntyvä sähkön tuotannon hukkalämpö. Kolmoistuotannossa tähän yhdistetään esimerkiksi kaukokylmän tai bioöljyn tuotanto.
Uusiutuvan energian merkitys kasvaa koko ajan kaukolämmön tuotannossa. Viime vuonna puusta tuli Suomessa kaukolämmön tärkein polttoaine, kun se ohitti fossiiliset polttoaineet käyttömäärissä.
Uusia menetelmiä
Kaukolämmön tuotannossa on teossa uusia menetelmiä. Fortum on ryhtynyt valmistamaan bioöljyä Joensuussa voimalaitoksen yhteydessä nopeapyrolyysiteknologialla. Puusta valmistettavalla öljyllä voidaan korvata fossiilista öljyä lämpö- ja voimalaitoksilla.
Lämpöpumppuja hyödynnetään jo useassa kaukolämpöyhtiössä sekä lämmön että kaukojäähdytyksen tuotannossa. Lämpöpumput mahdollistavat hukkalämmön hyödyntämisen teollisuudesta, konesaleista tai vaikkapa jätevesistä.
Yhdistetyssä kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjärjestelmässä kaukojäähdytettyihin rakennuksiin keräytynyt ylimääräinen lämpöenergia on hyödynnettävissä muissa järjestelmän piirissä olevissa rakennuksissa sekä kesällä että talvellakin. Kesällä yhdistetty kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjärjestelmä tuo aurinko- ja hukkaenergiaa merkittäviä määriä kaukolämmitettyjen rakennusten käyttöön lämpimän käyttöveden valmistukseen.
Uudet energiatehokkaat asuinalueet, joissa lämmöntarve on pieni, ovat vieneet kaukolämmön kehitystä eteenpäin. Muun muassa Helsingissä Honkasuolla kokeillaan kevytkaukolämpöä, jossa verkostossa kiertävän veden lämpö on matalampi kuin normaalin kaukolämpöverkon.
International Energy Agency (IEA) on antanut suomalaiselle sähkön ja lämmön yhteistuotannolle ja kaukolämpöjärjestelmälle viisi tähteä eli parhaan arvosanan.
Lisäksi Helsingin Energian yhdistetty lämmön-, sähkön- ja jäähdytyksentuotanto voitti ensimmäisen sijan suurten järjestelmien sarjassa ja Fortumin Joensuun sähkön, lämmön ja bioöljyn kolmoistuotanto sai innovaatiopalkinnon IEA:n District Energy Climate Award –kilpailussa viime syksynä.