Ulkoministeriön tuoreen mielipidetutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista näkee, että Venäjän hyökkäyssota lisää kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun tarvetta.
Vuosittain tehtävästä kehitysyhteistyön mielipidekyselystä käy selvästi ilmi Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset suomalaisten ajatuksiin kehitysyhteistyöstä ja humanitaarisesta avusta. 85 prosenttia suomalaisista ajattelee, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa lisää kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun tarvetta ylipäätään. Vuosi aiemmin näin ajatteli 82 prosenttia.
Kyselystä käy ilmi, että jopa 94 prosenttia suomalaisista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomen on tärkeää antaa humanitaarista apua Ukrainaan.
Humanitaarinen apua pidetään aiempaa tärkeämpänä ja se nähdään aiempaa tärkeämpänä ja sen kannatus on noussut viime vuosien aikana. Humanitaarinen apu on osa kehitysyhteistyötä ja sitä kohdennetaan esimerkiksi luonnononnettomuuksien ja aseellisten konfliktien uhrien auttamiseen.
Eroavaisuuksia vastauksien välillä kuitenkin löytyy. Naisista kehitysyhteistyötä pitää erittäin tai melko tärkeänä 80 prosenttia vastaajista, mutta miehistä alle puolet, 46 prosenttia. Vuonna 2022 vastaavat osuudet olivat 76 ja 55 prosenttia. Myös puoluekannatus näkyy tuloksissa. Vain 15 prosenttia perussuomalaisia äänestävistä pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, kun vuonna 2022 osuus oli 25 prosenttia. Vihreiden kannattajissa taas vastaava osuus nousi viime vuoden 94 prosentista 98 prosenttiin.
Kehitysyhteistyön tuloksista ollaan jokseenkin jakauduttu kahteen näkemykseen. Lähes puolet vastaajista, 46 prosenttia, on sitä mieltä, että kehitysyhteistyöllä saavutetaan tuloksia erittäin tai melko hyvin, kun toinen puolisko, 45 prosenttia on päinvastaista mieltä.
Kehitysyhteistyö on maihin kohdistettua taloudellista apua ja aineellista tukea. Kehitysyhteistyötä tehdään valtiollisella, kansalais- ja järjestötasolla. Kaiken kehitysyhteistyötoiminnan yhteisenä periaatteena on maailman köyhyyden vähentäminen ja kestävä kehitys, jolla tuetaan köyhien valtioiden kehittymistä hyvinvointiin taloudelliset, poliittiset ja ympäristön näkökulmat huomioiden.
Mielipidetutkimuksen toteutti Taloustutkimus, joka on tehnyt kehitysyhteistyön mielipidetutkimuksia vuosittain ulkoministeriön toimeksiannosta reilun 20 vuoden ajan.
