Vain 39 prosenttia hyväksyisi vähimmäistoimeentuloa vastaavaan perustulon, jos verotus samalla kiristyisi. Suhtautuminen perustuloon muuttuu myönteisemmäksi, jos se mitoitetaan niin niukaksi, että sen saajan on tehtävä myös työtä.
Suomalaisista 50 prosenttia hyväksyy niukan perustulon.
Tämä selviää torstaina julkaistavasta EVA Arviosta Työ ensin – Suomalaiset torjuvat anteliaan perustulon, jonka tiedot kerättiin osana EVAn vuoden 2017 Arvo- ja asennetutkimusta. Arvion ovat kirjoittaneet EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto ja EVAn väliaikainen viestintäpäällikkö Janne Heikkinen.
Kyselyn perusteella tilaus perustulolle vaikuttaa syntyvän lähinnä tilanteissa, joissa matalapalkkatyö ja palkkatukimallinen perustulo yhdessä takaavat säällisen toimeentulon.
Kansalaisten mielestä parasta sosiaaliturvaa on kuitenkin työ. Enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että työllä on oltava ensisijainen rooli toimeentulossa. Jopa 81 prosenttia katsoo, että kaikilla suomalaisilla on velvollisuus tehdä työtä yhteiseksi hyväksi. Ainoastaan 11 prosenttia on eri mieltä.
Suomalaiset arvostavat korkealle työn lisäksi sosiaaliturvan tarveharkintaisuutta. Kansasta 50 prosenttia katsoo, että julkiset hyvinvointipalvelut ja – tuet tulisi kohdentaa lähinnä vain niitä eniten tarvitseville ja heikoimmassa asemissa oleville. Toista mieltä on 33 prosenttia. Näin tarveharkintaan perustuvat tuet, kuten esimerkiksi toimeentulotuki, saavat suomalaisilta hieman vahvemman kannatuksen kuin perustulon kaltaiset universaalit tuet.
Suomalaiset ovat huolestuneita sosiaaliturvan käytön arkipäiväistymisestä. Jopa 71 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että yhteiskunnan tuista on tullut saavutettuja etuja, joita käyttävät surutta sellaisetkin, jotka eivät niitä välttämättä tarvitsisi. Vain 18 prosenttia on eri mieltä. Pienillä paikkakunnilla sosiaaliturvan tarpeettomana pidetty käyttö tunnistetaan laajemmin kuin kaupungeissa.