Europarlamentaarikko ja entinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk.) nostaa Uuden Suomen Puheenvuoro-sivustolla talouskriisin ja Venäjän vuoden 2014 keskeisimmiksi teemoiksi.
Jäätteenmäki on hyvillään siitä, että ulkopoliittinen keskustelu on vilkasta.
– Se, että suomalaisten pitäisi valita puolensa joko lännestä tai idästä on karkeaa yksinkertaistamista. Emme elä mustavalkoisessa maailmassa. Emme myöskään voi valita rajanaapureitamme, hän kirjoittaa.
Jäätteenmäen mukaan ”kun Suomi on EU:n yhteisessä pakoterintamassa Venäjää vastaan, eurooppalaisen yhteisvastuun tulisi ulottua erityisesti niihin jäsenmaihin, jotka pakotteista kärsivät. Tämän luulisi olevan selvä asia”.
– Toinen tärkeä asia on miettiä miten päästään ulos pakotteista ja laatia EU:lle Venäjä -strategia. EU:n ulkosuhteista vastaava Federica Mogherini onkin ottanut aloitteellisemman otteen kuin edeltäjänsä.
Jäätteenmäen mukaan sama yhteisvastuun ajatus oli pulaan joutuneiden EU:n jäsenvaltioiden taloudellisen avustamisen taustalla.
– Emme kai lupautuneet ensisijaisesti pelastamaan saksalaisia pankkeja Kreikassa, vaan auttamaan vakavissa ongelmissa olevia kreikkalaisia. Esimerkiksi suomalaisten maidontuottajien auttamisen pitäisi siihen verrattuna olla pikkujuttu.
Hänen mukaansa tämänhetkinen näkymä talouskriisin suhteen ei ole kovin suurta luottamusta herättävä tai innostava.
– Lääkkeeksi on tarjottu esimerkiksi rakenteellisia uudistuksia sekä julkista riskirahaa Euroopan investointirahaston muodossa. Rakenteelliset uudistukset tarkoittavat käytännössä uusia julkisen sektorin leikkauksia, tiukkaa kulukuria ja uskoa siihen, että julkisen vallan piristysruiske olisi riittävä käynnistämään lamaantuneet investoinnit, Jäätteenmäki kommentoi.
– Suomen kohtalonkolmiosta on tullut ainakin nelikulmio. Siihen kuuluvat Bryssel, Berliini, Washington ja Moskova. Yhtään niistä ei voi ohittaa, eikä yhtäkään kannata ottaa annettuna.