Puola on kuulunut Ukrainan tärkeimpiin tukijoihin Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alkamisesta lähtien. On myös hyvin tiedossa, että Puolan nykyinen koalitiohallitus pääministeri Donald Tuskin johdolla suhtautuu Euroopan unioniin paljon rakentavammin kuin Laki ja oikeus -puolueen (PiS) ympärille rakentunut edeltäjänsä.
Moni saattoi pitää tätä taustaa vasten yllättävänä, että Puolan varapääministeri Wladyslaw Kosiniak-Kamysz ilmoitti äskettäin vastustavansa Ukrainan liittymistä EU:hun niin kauan kuin presidentti Volodymyr Zelenskyin hallinto vähättelee ukrainalaisten äärinationalistien toisen maailmansodan aikana toteuttamaa etnisiin puolalaisiin kohdistunutta verilöylyä Volynian alueella.
Puolan varapääministerin lausunto kuvastaa brittiläisen Financial Times -sanomalehden mukaan sitä, miten merkittävästi historialliset jännitteet saattavat heijastua EU:n ehdotetulle laajentumiselle Itä- ja Kaakkois-Eurooppaan. Tämä ongelma on viime aikoina noussut esiin myös esimerkiksi EU:hun kuuluvan Bulgarian ja jäsenyyttä tavoittelevan Pohjois-Makedonian välisissä suhteissa.
Volynian ja Itä-Galitsian verilöylyt vuosina 1943–1945 kuuluvat Puolan ja Ukrainan historian synkimpiin jaksoihin, ja siviileihin kohdistuneisiin julmuuksiin syyllistyivät molemmat osapuolet.
Puolan nykyinen hallitus suhtautuu FT:n mukaan Volynian verilöylyyn varsin samansuuntaisesti kuin edellinen PiS-vetoinen hallitus. Vuonna 2016 Puolan parlamentti hyväksyi päätöslauselman, jossa verilöylyt nimettiin kansanmurhaksi. Lauselman puolesta äänesti silloin 432 kansanedustajaa 460:stä.
Lehti muistuttaa Tuskin hallituksen myös osoittaneen edeltäjänsä tapaan myötätuntoa puolalaisille maanviljelijöille, jotka vaativat rajoituksia maataloustuotteiden tuonnille Ukrainasta. Myös tämä on omiaan hidastamaan Ukrainan etenemistä kohti EU-jäsenyyttä.
Vaikka historiaa ja maataloutta koskevat erimielisyydet maiden välillä ovat kiistaton tosiasia, Puolan tuki Ukrainan puolustustaistelulle ei ole osoittanut horjumisen merkkejä. Heinäkuun alussa Tusk ja Zelenskyi allekirjoittivat kahdenvälisen turvallisuusyhteistyösopimuksen, jonka taustalla on ehdoton yhteisymmärrys siitä, että suurin uhka on Vladimir Putinin Venäjä.