Terveyden ja hyvinvoinnin laitos muistuttaa mittavaan punkkikirjoitteluun viitaten, ettei punkkirokotetta ei ole olemassakaan.
– Punkin tulemista iholle tai sen kiinnittymistä ei voi rokotteella ehkäistä. Punkki tarvitsee veriateriansa, ja jos ihminen on tarjolla, se punkille kelpaa. Rokote on olemassa vain puutiaisaivokuumevirusta vastaan.
Niin ikään THL muistuttaa, että puutiaisaivokuumevirus on harvinainen ja hyvin paikallinen virus. Puutiaisaivokuumevirusta vastaan kannattaa ottaa rokote vain hyvin rajatuilla alueilla Suomessa. Kaikki alueet, joissa punkkeja esiintyy, eivät ole puutiaisaivokuumeen riskialueita.
Virusta on esiintynyt vuosikymmeniä muun muassa Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa. Näillä seuduilla sekä muun muassa Kokkolan pohjoispuolella virustartunnan aiheuttamia vasta-aineita mitattiin karjasta jo yli 50 vuotta sitten. Kyseisillä alueilla virus on aiheuttanut sairastumisia myös ihmisissä jo vuosikymmenten ajan.
Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana virus on sairastuttanut ihmisiä myös muun muassa Simon ja Kemin rannikoilla sekä Kotkan saaristossa. Vaikka joitakin tartuntoja on vuosien kuluessa tapahtunut mm. Varkaudessa, Maaningalla, Närpiössä ja Helsingin Isosaaressa, virus leviää varsin huonosti.
Muuttolinnut voivat tuoda virusta kantavia punkkeja uudelle alueelle ja punkit toki voivat matkustaa myös esimerkiksi lemmikkien ja hirvieläinten mukana. Uudelle paikalle saavuttuaan virus etenee punkilta toiselle kuitenkin maltillisesti. Kun punkkeja on kerätty vakiintuneilta puutiaisaivokuumeen riskipaikkakunnilta, vain 1-2 prosenttia punkeista on kantanut virusta.
Sairastuminen huonoa tuuria
THL esittää laskelman, jossa oletetaan, että liikut selkeällä riskialueella, jossa yksi sadasta punkista kantaa virusta.
Tiedetään, että noin 10-30 prosenttia tartunnan saaneista saa oireita ja näistä 20-30 prosenttia saa aivokuumeen.
– Kertomalla todennäköisyydet keskenään, saa arvion riskistä saada aivo-oireinen tauti yhdestä punkin puremasta. Todennäköisyydeksi esimerkiksi Paraisilla näin laskien saadaan 0,0002-0,0009, eli riski on hyvin pieni selkeällä riskialueellakin, THL toteaa.
– Jos et aio oleskella riskialueilla, et tarvitse rokotetta. Jos olet riskialueella vain muutamia päiviä tai viikon, rokote on todennäköisesti turha. Jos aiot oleskella riskialueiksi määritellyillä alueilla viikkoja, mutta lähinnä vain teillä, kaduilla, hiekkarannoilla, patioilla, terasseilla, laitureilla ja sisätiloissa, et tarvitse rokotetta. Jos kuitenkin aiot oleskella viikkoja riskialueilla, ja samoilla luonnossa, liikkua heinikoissa tai rantalehdoissa, sienestää tai marjastaa, sinun kannattaa ottaa rokote, sanoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino.
Hänen mukaansa on järkevää suojautua punkeilta kaikkialla, missä niitä runsaslukuisesti esiintyy, sillä ne levittävät muun muassa paljon yleisempää bakteeritautia eli borrelioosia.
– Peittävän vaatetuksen lisäksi myös punkkikarkotteita kannattaa käyttää. Rokotetta sen sijaan tarvitaan hyvin harvoilla alueilla, Leino toteaa.