Puhtaan teknologian yritysten eli niin sanottujen cleantech-yritysten johtajat arvioivat Lappeenrannan teknillisen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan taloudelliset tekijät päätöksentekonsa keskeisiksi ajureiksi kestävän kehityksen periaatteiden sijaan.
Tutkija Jukka-Pekka Bergmanin mukaan yritysjohtajien strategisessa päätöksenteossa taloudelliset tekijät olivat keskeisimpiä, kun taas kestävän kehityksen mukaiset asiat jäivät vielä strategisen ajattelun reuna-alueille. Kestävän kehityksen mukainen toiminta ei ole yrityksille itsessään tavoite vaan ainoastaan keino saavuttaa perinteisiä tulosta mittaavia tavoitteita.
– Tutkimuksessa mukana olleet yritykset toimivat kyllä cleantech-sektorilla tuotteillaan ja palveluillaan, mutta eivät välttämättä näe kestävän kehityksen merkitystä omassa tuotannossaan, Bergman kertoo yliopiston tiedotteessa.
Yritys saattaa esimerkiksi valmistaa kivihiilivoimalaitoksen energiatehokkuutta parantavia kompressoreja, mutta oman tuotannon energiatehokkuutta ei pohdita.
Bergmanin mukaan cleantech-alalla toimivien yritysten hallitusten jäsenillä voi olla varsin rajallinen tieto ja osaaminen kestävän kehityksen kysymyksistä, minkä takia he saattavat aliarvioida niiden merkityksen yrityksensä liiketoimintaan. Hän kuitenkin muistuttaa, että ympäristölliset ja yhteiskunnalliset kysymykset usein vaikuttavat sekä yrityksen kustannuksiin että tuloihin.
Yrityksen asioista päättävään ryhmään voitaisiin Bergmanin mielestä valita jäseniä heidän todellisen ajatusmaailmansa eikä vain koulutuksen, iän tai kokemuksen perusteella. Jos taas halutaan laajentaa bisnestä, voidaan päättäjiksi valita hyvin erityyppisiä asiantuntijoita.
– Yritykset toimivat pitkälti sen varassa, miten yrityksen ylin johto ymmärtää liiketoimintaympäristönsä. Heidän jaettu näkemys määrittää yrityksen toiminnan rajat ja suuntaa päätöksen tekoa, Bergman toteaa.
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehtyä tutkimusta varten kerättiin aineistoa yhteensä yhdeksästä suomalaisesta, kansainvälisesti toimivasta cleantech-alan yrityksestä. Tutkimusta on tehty yhteistyössä Stockholm School of Economicsin tutkijoiden kanssa.