– Tutkimustiedot saatuani olen jo tällä viikolla käynnistänyt toimet seksuaalisen häirinnän ja edustajiin kohdistuvan uhkailun kitkemiseksi. Eduskunta on kansanedustajien työpaikka, jossa on noudatettava hyvän työympäristön pelisääntöjä, varmistettava työturvallisuus ja tarvittaessa ryhdyttävä työsuojelutoimiin, Paula Risikko sanoo.
Eduskunnan kanslian henkilöstöä varten on olemassa ohje epäasiallisen kohtelun ja häirinnän estämiseksi. Ohjeen mukaista toimintamallia käytetään soveltuvin osin myös kansanedustajien kohdalla. Muiden työpaikkojen tapaan eduskunnassa on työsuojelutoimikunta ja aktiivinen työterveyshuolto.
– Tapasin eilen eduskuntaryhmien johtoa ja tänä aamuna käsittelimme asiaa puhemiesneuvostossa. Olen pyytänyt, että tasa-arvoselvityksen ohjausryhmä jatkaa työtään ja että kansliatoimikunta saa konkreettiset esitykset asiaintilan parantamiseksi jo tänä syksynä, Risikko kertoo.
Hän toteaa, että kansanedustajien on voitava tehdä työtään ilman uhkausten luomaa pelkoa.
– Olen pyytänyt, että eduskunnan turvallisuustyöryhmä käy osaltaan tutkimustulokset läpi ja linjaa tarvittavat toimet yhteistyössä turvallisuusviranomaisten kanssa. Toimenpiteet toteutetaan nopealla aikataululla
Eduskunnan tasa-arvotilanne koetaan hyväksi
Tasa-arvo eduskunnassa -tutkimuksen mukaan eduskunnan tasa-arvotilanne koetaan hyväksi, vaikka näkemykset siitä vaihtelevat. Kansanedustajat eivät haastatteluissa kertoneet kokevansa toistuvaa ja tarkoituksellista syrjintää sukupuolensa takia.
Kansanedustajat kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa eduskunnassa hyviksi sukupuolesta riippumatta. Sekä miehet että naiset arvioivat pystyvänsä vaikuttamaan eduskuntaryhmänsä kantoihin ja puolueensa asialistaan ja pääsevänsä hyvin puhumaan eduskuntaryhmässä, valiokunnissa ja täysistunnoissa.
Haasteena on, että kansanedustajien verkostot ovat edelleen sukupuolittuneita. Samoin valiokunnat ovat sukupuolittuneita, miehillä on yliedustus tavoitelluimmissa valiokunnissa ja miehiä valitaan naisia enemmän näkyvimmille puheenjohtajapaikoille. Senioriteetti kertyy naisille hitaammin kuin miehille.
Kyselyyn vastanneista 72,3 prosenttia kertoi saaneensa suoria uhkauksia sosiaalisessa mediassa. Sukupuoli ei vaikuttanut kokemuksen yleisyyteen.
Häiritsevän kohtelun ja käytöksen muotoja käsiteltiin kyselyssä monesta näkökulmasta. Eniten eroja sukupuolten välillä oli kokemuksissa puheen keskeytyksistä ja alkuperäisidean viemisestä.
Kyselyssä 12 naista ja 17 miestä kertoivat kokeneensa seksuaalista häirintää eduskunnassa. Osa haastateltavista näki tilanteen parantuneen viimeaikaisen häirintään liittyvän keskustelun myötä.
Kansanedustajat kokevat tutkimuksen mukaan työnsä kuormittavana. Vastauksissa ei noussut eroja sukupuolten välillä. Sekä miehet että naiset kaipaavat enemmän tukea työn ja perhe-elämän parempaan yhdistämiseen.
Eduskunnan tilaaman tutkimuksen toteutti Oxford Research Oy viime keväänä ja kesänä. Tutkimukseen sisältyneen kirjallisen kyselyn vastausprosentti oli 74,5 (149 kansanedustajaa). Tutkimukseen haastateltiin 34 edustajaa.
Eduskunnan tutkimus on osa itsenäisyyden juhlavuoden 100 tasa-arvotekoa – hanketta. Suomessa ei ole aiemmin toteutettu vastaavaa tutkimusta, jollaisen Ruotsin eduskunta toteutti vuosina 2016 ja 2017. Tutkimusta tuki puhemies Maria Lohelan (sin.) asettama ohjausryhmä.