Puheloinen otti kantaa pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön 208. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaispuheessaan maanantaina. Yhteistyön tuloksena voidaan hänen mukaansa toimia yhdessä paremmin ja taloudellisemmin.
– Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tärkein lähtökohta on löytää yhteiset tarve- ja intressialueet. Voidaan saada kustannussäästöjä, mutta niitä ei pidä odottaa kaikista projekteista. On myös mahdollista löytää tukea ja täydennystä kummankin maan puolustusvoimien suorituskyvyille. Yhteistyö vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja valmiutta edetä pienin askelin, Puheloinen sanoi.
Puolustusvoimauudistus etenee komentajan mukaan suunnitellusti. Hän kiitti puolustushallinnon henkilöstöä rakentavasta suhtautumisesta isoon muutokseen.
– Tulevaisuuden turvaamiseksi toimitaan kahdella alueella, jotka ovat tiiviisti toisiinsa yhteydessä. Nämä ovat toimintojen uudistaminen ja kokoonpanon supistaminen. Periaatteena on uusi organisaatio, uudet toiminnan järjestelyt, Puheloinen kuvasi.
Puolustusvoimien sodan ajan henkilöstömäärää supistetaan noin 35 prosenttia. Varusmiesten ikäluokat supistuvat näinä vuosina parin vuosikymmenen takaisten syntyvyystilastojen mukaan yli 10 prosenttia. Puolustusvoimien palkatun henkilöstön kokoonpanosta poistetaan 2100 tehtävää. Rauhan ajan organisaatiossa hallintoyksiköiden määrää vähennetään lähes 40 prosenttia.
– Enempää ei organisaatiosta voi enää ottaa irti. Ja kun rahoitusta samalla on leikattu 10 prosenttia, ovat muutoksista huolimatta tulevaisuuden vakavana huolenaiheena vuoden 2015 jälkeiset puolustusbudjetit. Niiden sisällä puolustusmateriaaliin jäävä rahoitusosuus on auttamattomasti riittämätön puolustusvoimien tehtäviin nähden, Puheloinen mainitsi.
Puolustusvoimauudistuksen eräs tulos hänen mukaansa on, että kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisten vuotuinen määrä palautetaan ensi vuonna ”asiaankuuluvalle tasolle”.