Maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina puhuneen Puheloisen mukaan seuraavien eduskuntavaalien ajankohta on puolustusvoimille tärkeä siksi, että tuoreimman turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaan puolustusvoimien rahoituksen linjoitus vuoden 2015 jälkeen jää seuraavan hallituksen tehtäväksi. Puolustushallinnon arvio rahoituksen tarpeesta vuosikymmenen puolivälin jälkeen tosin mainitaan selonteossa, mikä Puheloisen mielestä on hyvä asia.
Aikaisemmissa kolmessa selonteossa vuosina 1997-2004 puolustusvoimien rahoitusta on kuitenkin hahmotettu vähintäänkin 7-8 vuoden päähän tulevaisuuteen. Niiden jälkeen vuoden 2009 selonteossa annettiin rahoituslinjaus ilman ajallista pituutta. Vuoden 2013 selonteossa aikajänne on kahden vuoden pituinen.
– Jääkin nähtäväksi, kuinka käyttökelpoisena selontekomenettely säilyy puolustuksen linjausten teossa tulevaisuudessa, jos aikajänteen takarajaksi vakiintuu aina seuraavien eduskuntavaalien ajankohta. Tällöin entistäkin keskeisemmäksi muodostuu kulloiseenkin hallitusohjelmaan sisältyvä, mahdollista selontekoa koskeva kannanotto, koska jokainen hallitus päättää kohdaltaan, millä metodilla se puolustusta ohjaa, Puheloinen sanoi.
Kyberuhkien lisäksi epäsymmetrisiä uhkia
Puheloinen käsitteli myös ehdotuksia yleisestä asevelvollisuudesta luopumisesta ja mahdollisuuksia täyttää näin muodostuva tyhjiö toisin. Keskustelu esimerkiksi kyberpuolustuksesta on hänen mielestään ollut vilkasta – jopa niin vilkasta, että virhearviotkin ovat mahdollisia.
– Eräs virhearvio on oletus, että tulevaisuudessa valtion voimankäyttö toista valtiota vastaan sisältäisi pelkästään kybermenetelmiä, ja kaikki muut keinot olisivat tyystin vanhanaikaisina poissa laskuista. Näin asia ei ole, Puheloinen huomautti.
Kyberuhat ovat hänenkin mielestään hyvin vakava yhteiskunnallinen ja sotilaallinen haaste, ja niiden hallitsemiseen on paneuduttava. Mutta muuhunkin on varauduttava, koska myös tulevaisuudessa voiman käyttö valtiota vastaan on mitä moninaisimpien keinojen yhdistelmä – erilaisista sotilaallisista, poliittisista, taloudellisista sekä perinteisistä ja uusista toimintatavoista muodostuva kokonaisuus.
– Vilkkaan kyberkeskustelun varjoon ovat paljolti jääneet monet muut tietoyhteiskunnan lamauttamiseen tarkoitetut keinot, kuten esimerkiksi epäsymmetrinen vaikuttaminen. Sitä olisi esimerkiksi se, että tietoyhteiskunnalle tärkeitä johtamispaikkoja, tiedonsiirtoverkkojen solmukohtien laitteita tai muita fyysisiä osia tuhotaan asevaikutuksella vaikkapa ilmasta tai paikan päällä sabotaasilla. Näin todennäköisesti tehtäisiin sotilaallisen voiman käytön osana ja varsinkin silloin, jos kohdevaltiolla on vahva kyberpuolustus. Siis epäsymmetristenkin uhkien hallintaan on varauduttava sotilaallisin keinoin, Puheloinen huomautti.