Julkiset hankinnat lisäävät yksityissektorin rakennushankkeita, kasvattavat puutuotealan vientiä ja alan työpaikkoja. Puurakentamista kasvattamalla voidaan toteuttaa taloudellisia ja ympäristöllisiä tavoitteita yhtäaikaisesti, kertoo Pellervon taloustutkimuksen PTT:n toteuttamassa tutkimushanke.
Siinä selvitettiin puun käytön lisäämisestä koituvia kokonaistaloudellisia vaikutuksia kansantalouteen ja ilmastotavoitteisiin.
– Julkisella kysynnällä tuetaan koko puutuotealan osaamisen ja markkinan kehittymistä. Puun käyttö vaikuttaa myönteisesti myös ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, sanoo metsäekonomisti, tutkija Jyri Hietala Pellervon taloustutkimuksesta.
– Julkinen tilaaja voi antaa alkusysäyksen markkinoille tarjoamalla kysyntää puurakentamiselle. Kunnat ovat suuri rakennuttaja julkisten rakennusten, kuten koulujen, päiväkotien ja hoitoalan rakennusten, rakentamisessa. Kun näitä hankkeita toteutetaan, voi se johtaa kokonaiskysynnän kasvuun koko puutuotemarkkinalla, toteaa puolestaan Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola.
Suomen biotalousstrategiassa yhtenä toteuttamisen keinona mainitaan julkisten hankintojen kannustimet, joilla korvataan uusiutumattomia luonnonvaroja. Biotalouden tärkein raaka-aine Suomessa on puu.
Puun käytön lisääminen rakentamisessa tukisi muun biotalouden kehittämistä ja toteutumista lisäämällä kokonaisvaltaisesti puuraaka-aineen saantia ja käyttöä.
PTT:n selvityksessä ehdotetaan julkisten hankintojen kriteerien kehittämistä siten, että biopohjaisten tuotteiden kilpailukykyä voidaan parantaa julkisissa hankinnoissa ja että valtioneuvoston julkisia hankintoja koskevat periaatepäätökset päivitetään kattamaan myös biotalouden hankinnat.
Puutuotteiden viennin kasvusta on suurin hyöty työllisyydelle, sillä kotimaan markkinat ovat rajalliset. PTT on arvioinut, että puujalosteiden viennin lisääntyminen 0,5 miljardilla eurolla lisäisi työllisyyttä jopa 6 000 henkilöllä.
– Kansantaloudelliset vaikutukset voisivat nousta moninkertaisiksi, kun ulkomaille vietävien, tietotaidon puusta valmistettujen jatkojalosteiden osuus kasvaa. Tämä lisäisi työpaikkoja kotimaassa metsätaloudessa, saha- ja levyteollisuudessa, puutuoteteollisuudessa, koko puurakentamisen tuotantoketjussa, sanoo Mikkola.
Julkisten hankintojen tärkeiksi valintaperusteiksi ovat nousemassa tuotteiden ympäristövaikutukset. Suomi on sitoutunut edistämään julkisissa hankinnoissa ympäristömyönteisiä ratkaisuja.
PTT:n mukaan puurakentamisen ilmastovaikutukset ovat merkittävät. Siirryttäessä energian kulutukseltaan tehokkaampiin rakennuksiin, rakennusmateriaalien ilmastovaikutukset korostuvat. Rakennuksen elinkaaren lopussa puuraaka-aine voidaan kierrättää uusien tuotteiden raaka-aineena, käyttää energiantuotantoon tai käyttää uudelleen aiemmassa käyttötarkoituksessa.
Rakentamisessa käytettävien materiaalien valmistuksen kasvihuonepäästöjen vertailussa puurunkoinen talo on selvästi vähiten päästöjä tuottava vaihtoehto muihin materiaaleihin nähden.