Palkansaajien tutkimuslaitos on alentanut ennustettaan talouden kasvusta. Tänä vuonna talous kasvaa laitoksen mukaan 2,7 prosenttia ja ensi vuonna 2,3 prosenttia. Molempia ennusteita on alennettu 0.4 prosenttiyksikköä viime huhtikuusta.
Kasvuarvio on laitoksen mukaan muuttunut viimekeväistä pienemmäksi ennen muuta viennin ja tuonnin kasvuarvioihin tehtyjen muutosten johdosta. Alkuvuodesta havaittu ulkomaankaupan kasvun hiipuminen jää PT:n mukaan kuitenkin tilapäiseksi, ja kansainvälisen noususuhdanteen heikkenemisestä huolimatta Suomen viennin kasvu nopeutuu ensi vuonna.
Laitos arvelee, että kauppasodan sijaan USA:n tullit ja niiden vastatullit johtavat vain yksittäisten tuoteluokkien kaupan hidastumiseen ja hidastavat ulkomaankaupan kasvua vain vähän. Myöskään Euroopan keskuspankin koronnostot ensi vuoden lopulla eivät vielä ehdi merkittävästi vaikuttamaan ennusteeseen.
Kuluttajahintojen nousu kiihtyy tämän vuoden 1,1 prosentista 1,4 prosenttiin ensi vuonna. Palkansaajien reaalinen ansiotaso kääntyy viime vuoden puolen prosentin laskusta tänä vuonna 0,8 prosentin ja ensi vuonna 1,1 prosentin nousuun.
Kotitalouksien yhteenlasketut käytettävissä olevat tulot kasvavat paranevan työllisyyden myötä, mutta yksityisen kulutuksen kasvua rajoittanee säästämisen lisääntyminen. Investointien kasvu hidastuu vähitellen rakennusinvestointien kasvuvauhdin hidastuessa, mutta laitos ennustaa silti investointien määrä olevan ensi vuonna suurin Suomen historiassa.
Työttömyysaste laskee PT:n mukaan kuluvana vuonna prosenttiyksiköllä 7,6 prosenttiin ja ensi vuonna 7,4 prosenttiin. Laitos kuitenkin huomauttaa, että myönteinen työllisyyskehitys on painottunut yhtäältä nuorimpiin ja toisaalta ikääntyneisiin työntekijöihin, kun taas 25–34-vuotiaiden miesten työllisyys alenee.
”Parhaassa työiässä olevien (25–54-vuotiaitten) työntekijöiden kehno työllisyyskehitys sopii huonosti tavanomaiseen käsitykseen, jonka mukaan työllistyminen olisi poikkeuksellisen vaikeaa toisaalta nuorille ja toisaalta ikääntyville työntekijöille. Työllisyyspolitiikka kaipaisikin tuekseen seikkaperäistä tutkimusta työllisyyskehityksen yllättävän ikäpolarisoitumisen syistä”, PT toteaa.
Laitoksen mukaan valtion ja kuntien verotulot kasvavat työllisyyden parantuessa, mutta valtiontalous jää tänä ja ensi vuonna alijäämäiseksi muun muassa veronalennusten takia. Kuntatalous kääntyy ennusteen mukaan kokonaisuutena tarkastellen ylijäämäiseksi, ja Suomen julkisen talouden EDP-velka alittaa 60 prosentin viitearvon.
”Nykyinen hallitus on pyrkinyt pitämään työn verotuksen kohtuullisena ja siirtämään verotuksen painopistettä työn verotuksesta haittaveroihin. Haittaverojen dynaamiset vaikutukset (verotettujen tuotteiden kysynnän supistuminen) vähentävät niiden hyödyllisyyttä työn verotuksen korvikkeina. Lisäksi haittaveron kiristys saattaa alentaa prosentuaalisesti pienituloisen ostovoimaa yhtä paljon tai jopa enemmän kuin suurituloisen, mutta työn verotuksen alennus hyödyttää prosentuaalisesti enemmän suurituloista kuin kaikkein pienituloisimpia tai päivärahatulon saajia”, laitos huomauttaa.
PT arvioi lisäksi, että valtion budjettipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian elvyttävää.