Hallitus päätti eilen maanantaina rajuista toimista koronaviruksen leviämisen torjumiseksi.
– Kovilla toimilla säästetään ennen kaikkea ihmishenkiä. Nopeat, tehokkaat toimet ovat tässä tilanteessa myös talouden kannalta paras vaihtoehto, kirjoittaa Pellervon taloustutkimuksen (PTT) ennustepäällikkö Janne Huovari.
Koronaviruksen levitessä sekä Kiinassa että Italiassa huomattiin nopeasti, että maiden tehohoitokapasiteetti täyttyy. Koronavirustartunnoissa noin 20 prosenttia sairastuneista vaatii sairaalahoitoa ja iso osa näistä tehohoitoa.
Suurin osa kuolleista on iäkkäitä, mutta tehohoidossa on myös nuoria ja hyväkuntoisia. He yleensä selviytyvät, jos saavat hoitoa. Kuolleisuus kasvaa kuitenkin myös nuoremmilla, jos hoitoa ei ole tarjolla.
Kiinassa ja Italiassa jouduttiinkin pakon edessä tekemään todella rajuja toimia taudin leviämisen pysäyttämiseksi.
– Kaikki muutkin maat, joissa koronavirus pääsee leviämään, tulevat saman tilanteen eteen. Minkään maan sairaalaresurssit eivät yksinkertaisesti kestä epidemiasta johtuvaa tehohoidon tarvetta, vaikka tapausten määrä olisi hyvin pienikin väestöön nähden. Toimia täytyy tehdä viimeistään, kun hoitopaikat alkavat täyttyä. Suomessa toimittiin onneksi ennen, PTT:n ennustepäällikkö Huovari kirjoittaa.
Nopea toiminta pienentää lovea talouteen
Koronavirusepidemian pysäyttämisessä tarvitaan aluksi rajuja rajoittamistoimia, joilla kontaktit minimoidaan. Mitä nopeammin rajuihin toimiin mennään, sitä helpommin ja nopeammin saadaan taudin leviäminen pysähtymään.
– Tämän takia on syytä toimia nopeasti, Huovari toteaa.
Taloudellisesti alkuvaiheen rajoitusten negatiivinen vaikutus on erittäin suuri, kun osa taloudellisesta toiminnasta seisahtuu ja ihmisten kulutus vähenee rajusti. Kiinassa noin kuukauden kestäneiden rajuimpien toimien aikana tuotannosta näyttäisi jääneen jopa kolmannes pois. Tämän jälkeen tuotanto on alkanut toipua.
– Suomessa alkuvaiheen tuotannon pudotus on pienempi, sillä meillä ei laiteta tehtaita seisomaan. Vaikutukset ovat silti rajuja, ja erityisesti kulutus vähentyy paljon, koska ihmiset eivät pääse liikkumaan. Meille rantautuu myös muiden maiden toimien vaikutus vientikysynnän suurena laskuna.
Aiemmissa epidemioissa menetettyä tuotantoa on pystytty kuromaan umpeen merkittävässä määrin taudin hellittämisen jälkeen, joten yhteiskunnan laajasta pysäyttämisestä seuraava taloudellinen menetys on pienempi kuin rajujen toimien takia alkuvaiheessa menetetty tuotanto.
– Mitä lyhyempää yhteiskunnan pysäyttämistä tarvitaan, sitä helpompaa menetetyn tuotannon kurominen umpeen on. Mitä nopeammin pysäyttäminen tehdään, sitä nopeammin se myös tehoaa. Hitailla toimilla Suomen talous olisi jäänyt näivettymään pitkäksi aikaa.
Maailmantalouden toipumunen alkaa Aasiasta
Aasian maat ovat toimineet aggressiivisesti koronavirusta vastaan. Siellä virus ollaan myös taltuttamassa ensimmäisenä, jos toimet onnistuvat. Tällöin maailmantalouden palautuminen alkaa Aasiasta ja nopeasti toimineista maista.
Hitaasti toimineet maat eivät pääse mukaan, kun kansainvälinen liikkuvuus taas joskus vaiheittain palaa.
– Viruksen taltuttaminen yhteiskunnan laajalla pysäyttämisellä on erittäin riskialtis toimenpide. Onnistuessaan sillä kuitenkin säästetään paljon ihmishenkiä. Se antaa myös paremman mahdollisuuden Suomen talouden toipumiselle koronakriisin jälkeen, Huovari päättelee.