Ruotsi poisti perintö- ja lahjaveron vuonna 2004 ja Norja vuonna 2014.
PTT arvioi vaihtoehtoja ja vaikutuksia perintö- ja lahjaverosta luopumiselle Suomessa. Perintö- ja lahjaveron poistaminen vähentäisi valtion verotuloja 500 miljoonalla eurolla. Ruotsin mallin mukaisilla luovutusvoittoverotuksen muutoksilla luovutusvoittoveron tuotto lisääntyisi kuitenkin 400 miljoonaa euroa.
Ruotsin mallissa myytävän omaisuuserän hankintahinta (tai hankintameno-olettama) määritellään omaisuuserän ostoajankohdan hintaa käyttäen riippumatta siitä, onko omaisuuserä peritty vai ei. PTT:n mukaan Suomessakin valtio voisi verraten helposti lisätä luovutusvoittoveron tuottoa alentamalla hankintamenoprosenttia.
Ruotsissa oman asunnon myynnistä saatu luovutusvoitto on huojennettuna luovutusvoittoveron piirissä. Suomessa asuntovarallisuus on perintö- ja lahjaveron piirissä. Yli kaksi vuotta käytössä ollut oma asunto on vapautettu luovutusvoittoverosta. Valtaosa kansalaisista hyötyisi perintö- ja lahjaveron poistamisesta. Suuria perintöjä saavat hyötyisivät enemmän kuin pieniä perintöjä saavat. Koska luovutusvoittojen jakauma tulojen suhteen on lähes samanlainen kuin perintöjen, luovutusvoittojen lisääntyminen ja luovutusvoittoverotukseen välttämättä tehtävät muutokset todennäköisesti eliminoisivat ainakin osittain, perintö- ja lahjaveron tulonjakovaikutukset.
Erityisen hankalaa perintö- ja lahjavero on perheyritysten sukupolvenvaihdosten kannalta. Yritykset joutuvat maksamaan useiden vuosien ajan lisäosinkoja sukupolvenvaihdosten rahoittamiseen. Nämä lisäosingot heikentävät yritysten mahdollisuutta investoida ja tarjota työpaikkoja.