Pellervon tiistaina julkistaman talousennusteen mukaan tämä tasapainottaisi julkisen ja yksityisen sektorin palkkojen suhdetta.
– Työajan pidentäminen turvaisi palvelut ja vähentäisi leikkaustarvetta, ennusteessa todetaan.
Pellervon mukaan julkisen talouden tilanne on vaikea. Toistuvat alijäämät rasittavat taloutta eikä velansuhdetta bruttokansantuotteeseen ole onnistuttu kääntämään laskevalle uralle.
– Vaikka velan BKT-osuuden kääntäminen laskuun on hallitukselle monin tavoin ongelmallinen tavoite, velkaantumiskehitys on kuitenkin pystyttävä taittamaan.
Pellervo patistaa hallitusta edistämään tomerasti rakennepakettiinsa kirjaamia toimenpiteitä, jotta kestävyysvajeen kurominen umpeen on tulevaisuudessa mahdollista.
– Läpinäkyvä ja selkeästi raportoitu rakennepaketti voi pelastaa Suomen suurilta menoleikkauksilta. Toistaiseksi rakennepaketin etenemistä ei kuitenkaan ole avoimesti raportoitu eikä vaikutuksia ole läpinäkyvästi arvioitu.
Talous kasvaa tänä vuonna 0,8 prosenttia
Suomen talouden ennustaa kasvavan tänä vuonna 0,8 prosenttia. Kevättalven ennusteista se on positiivisin: Nordea ennustaa 0,3 ja Danske Bank 0,5 prosentin kasvua. Ensi vuoden kasvuksi Pellervo ennustaa 1,6 prosenttia eli 0,2 prosenttia vaatimattomampaa kasvu kuin Danske Bank.
Ensi vuoden talouskasvuun liittyy kuitenkin merkittäviä riskejä. Riskeihin kuuluvat sekä kansainvälisen politiikan kriisit että rahoitusmarkkinoiden epätasapainot.
– Venäjän aggressiivinen ulkopolitiikka on linjassa lyhyen aikavälin valtapoliittisten tarkoitusperien kanssa, mutta jyrkässä ristiriidassa taloudellisen menestyksen tavoittelun kanssa. Venäjän talouden heikko kehitys vaikuttaa suoraan Suomen vientiin, ennusteessa todetaan.
Pellervon mukaan kansainvälinen talous tukee Suomen talouden nousua voimakkaammin kuin pitkään aikaan – elleivät riskit realisoidu. Suomen kyky saada kiinni positiivisista virtauksista on kuitenkin ollut hyvin heikko.