Psykologi neuvoo yhden kysymyksen riitaan – vastaus voi yllättää

Yksinkertainen kysymys voi paljastaa, että oma käsitys käytöksestä poikkeaa huomattavasti siitä, miten toinen ihminen tilanteen kokee.
Työpaikoilla psykologista tukea pitäisi käyttää jo ennen kuin ristiriidat kasvavat vakaviksi. / Doan Thanh Binh
Työpaikoilla psykologista tukea pitäisi käyttää jo ennen kuin ristiriidat kasvavat vakaviksi. / Doan Thanh Binh
Työpaikoilla psykologista tukea pitäisi käyttää jo ennen kuin ristiriidat kasvavat vakaviksi. / Doan Thanh Binh
Työpaikoilla psykologista tukea pitäisi käyttää jo ennen kuin ristiriidat kasvavat vakaviksi. / Doan Thanh Binh

Tanskalainen psykologi Ulla Dyrløv neuvoo kysymään ristiriitatilanteessa toiselta ihmiseltä yhden yksinkertaisen kysymyksen: ”Millaisen vaikutelman minä oikeastaan annan sinulle?”

Yli 25 vuotta psykologina työskennelleen Dyrløvin mukaan monet työpaikan, parisuhteen tai ystävyyssuhteen ristiriidat liittyvät tavalla tai toisella epäonnistuneeseen viestintään.

Ihmiset olettavat helposti tietävänsä, mitä toinen ajattelee tai haluaa, vaikka asiasta ei ole puhuttu suoraan.

– Lähes aina juuri viestintä menee pieleen. Kuvittelemme tietävämme, mitä toinen ajattelee tai haluaa, mutta unohdamme odotusten yhteensovittamisen ja selkeyden, Dyrløv sanoo Tanskan yleisradioyhtiö DR:lle.

Dyrløv esiintyy tanskalaisessa Parterapi-televisio-ohjelmassa, jossa hän neuvoo tunnettuja työpareja heidän yhteistyöhönsä liittyvissä ongelmissa. Hänen mukaansa ohjelmassa näkyvät pulmat ovat kuitenkin tuttuja myös tavallisilta työpaikoilta ja läheisistä ihmissuhteista.

Oma vaikutelma voi yllättää

Ulla Dyrløvin ehdottaman kysymyksen tarkoituksena on selvittää suoraan, millaisena toinen osapuoli oman käyttäytymisen näkee.

Ongelma on, että vastaus ei välttämättä vastaa lainkaan omaa käsitystä.

Ihminen voi esimerkiksi ajatella vaikuttavansa rauhalliselta ja lämpimältä, vaikka toinen kokee hänet vihaiseksi tai stressaantuneeksi. Psykologin mukaan emme voi tietää varmasti, miten muut meidät näkevät, ellemme kysy sitä heiltä.

Poimintoja videosisällöistämme

Kysymykseen liittyykin olennainen ehto. Kysyjän täytyy olla valmis kuulemaan vastaus eikä vain hakemaan vahvistusta omalle näkemykselleen.

Samaa periaatetta Dyrløv kertoo soveltaneensa Parterapi-ohjelmassa näyttelijöiden Ditte Hansenin ja Louise Mieritzin yhteistyöhön. Työparin erilainen työtahti aiheutti epävarmuutta, ja Mieritz pelkäsi toisinaan ärsyttävänsä Hansenia väsyessään tätä helpommin.

Keskustelun jälkeen Mieritz kirjoitti itselleen muistutuksen: kysymällä asiasta hänen ei tarvitse yrittää päätellä toisen ajatuksia. Muistilappu on tanskalaismedian mukaan edelleen kaksikon työhuoneessa.

Keskustelu työpaikoille aiemmin

Dyrløv katsoo, että työpaikoilla psykologista tukea kannattaisi käyttää jo ennen kuin ristiriidat tai kuormitus kasvavat vakaviksi.

Hänen mukaansa fyysiseen terveyteen suhtaudutaan työelämässä usein luontevasti terveyspalvelujen kautta, mutta psyykkisiä ja ihmisten välisiin suhteisiin liittyviä ongelmia ei välttämättä käsitellä yhtä varhain.

Se voi Dyrløvin arvion mukaan johtaa tilanteisiin, joissa ongelma kärjistyy sairauslomaksi, irtisanoutumiseksi tai irtisanomiseksi.

Yksinkertainen kysymys ei siten itsessään ratkaise kaikkia ristiriitoja. Sen hyöty on siinä, että oletusten sijaan toinen ihminen saa kertoa suoraan, miten hän tilanteen ja vastapuolen toiminnan kokee.

LUE MYÖS:
Miksi osa vaikenee ryhmässä? Psykologia selittää hiljaisuutta (VU 7.9.2026)

Vähäpuheista ihmistä saatetaan helposti pitää ujona tai keskustelusta kiinnostumattomana.
Mainos