Perussuomalaisten puoluetoimiston työntekijä Matti Putkonen huomauttaa, että Kiina tuottaa yksin yli neljänneksen maailman päästöistä.
– Kiinan päästöt kasvavat kuukaudessa Suomen vuosipäästöjen verran. Tämä merkitsee, että maailman päästöt vain lisääntyvät, vaikka Suomessa sammutettaisiin kaikki valot ja ajettaisiin energia- ja teollisuustuotanto alas. On aika tunnustaa tosiasiat ja lopettaa itsensä pettäminen, sanoo Putkonen.
Hän muistuttaa, että Pariisin ilmastosopimuksessa Kiinalle annettiin erivapauksia.
– Maa saa lisätä päästöjä vuoteen 2030 saakka, vasta sen jälkeen edellytetään päästövähennyksiä. Kiina on ilmastosopimuksen mandaatilla lisännyt kivihiilen tuotantoa. Maassa suunnitellaan useiden uusien kivihiilivoimaloiden rakentamista.
– Kiina kiristi sopimusneuvotteluissa ja sai erioikeuden, koska se ei olisi muuten allekirjoittanut Pariisin sopimusta. Muut maat, Suomi mukaan lukien, taipuivat kiristyksen alla. Tämä kiristys on johtanut taloudelliseen mielettömyyteen. Niissä maissa, joissa päästöjä vähentävät investoinnit olisivat suhteessa edullisimpia, pyritään minimaalisiin päästövähennyksiin. Niissä maissa, joissa investoinnit ovat suhteissa kaikkein kalleimpia, pyritään maksimaalisiin päästövähennyksiin, Putkonen sanoo.
Hän huomauttaa Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalaksen kertoneen, että Pariisin sopimuksen toteutuminen on sujunut todella nihkeästi.
– Vain kolmasosa tavoitteista on toteutunut. Vain Yhdysvallat on toteuttanut 50 prosenttia Pariisissa asetetuista tavoitteista.
– Antti Rinteen (sd.) hallituksen on syytä vaihtaa ilmastopoliittiset neuvonantajansa. Nykyiset hallituksen neuvonantajat Sitra ja Greenpeace nurinkurisesti kehuvat julkisuudessa Kiinan ilmastotekoja ja moittivat Yhdysvaltoja, Putkonen sanoo.
Putkosen mielestä Sitran ja Greenpeacen ilmastopoliittisilla neuvoilla ”ajetaan maailman puhtain teräs- ja metsäteollisuus Suomesta Kiinaan ja muihin eniten saastuttaviin maihin”.
– Mutta mitä suomalaiset saavat vaihtokaupassa harhaisella ilmastopolitiikalla Suomesta ulosajetuille teollisuustyöpaikoille? Jäljelle jäisi ainoastaan katoava vauraus, häviävä kilpailukyky sekä näiden aiheuttama katkeruus ja hyvinvointipalvelujemme teurastus, toteaa Putkonen.