– Suomessa elää 440 000 syvästi köyhää ihmistä. Tämä määrä on kestämätön ja asialle on tehtävä jotain, sanoi perussuomalaisten ryhmäpuheen pitänyt Jari Ronkainen.
Eduskunnassa käytiin tiistaina palautekeskustelu valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018 – 2021.
Juho Saaren eriarvoisuuden pysäyttämiseen pyrkivä työryhmä on Ronkaisen mukaan paljon vartijana. Perussuomalaiset toivovat työryhmältä hyviä ehdotuksia syksyn aikana ja edellyttävät hallitukselta sitä, että nämä ehdotukset toteutetaan.
– Perussuomalaisten arvona ja mottona on, että ensin suomalainen työ ja yrittäminen. Jos rahaa ja aikaa jää, sitten maailmanparantaminen.
Ronkainen korostaa, että hallituksella on hyvä turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma edelleen takataskussaan. Perussuomalaiset rohkaisevat hallitusta toteuttamaan sen kaikki kohdat täysimääräisesti, jotta valtio säästäisi miljardeja.
– Talous kasvaa, vienti vetää ja työllisyys paranee. Ensimmäistä kertaa lähes kymmeneen vuoteen talouden kehitys on näin positiivista. Valtionvarainministeriön kasvuennuste on tälle vuodelle 2,4 prosenttia. Nordea ennustaa jopa kolmen prosentin kasvua.
– Suomi on saanut vetoapua maailmantalouden kasvusta. Ei pidä kuitenkaan väheksyä Suomessa tehtyjä päätöksiä. Päätöksiä jotka ovat olleet kipeitäkin. Nyt on tullut aika elvyttää.
Ronkaisen mukaan kasvu on hyvällä pohjalla, vienti sekä työllisyys kasvavat.
– Pitkäaikaistyöttömät palaavat työmarkkinoille. Kuluttajien luottamus talouteen on ennätyksellisen vahvaa. Suomeen suuntautuva matkailu työllistää entistä enemmän. Kuitenkin pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat maltilliset. Huoltosuhteemme heikkenee, väestö ikääntyy ja hoivatarpeet kasvavat.
– Aikaisemmin lääke oli leikkaukset. Nyt voimme elvyttää. Ja ennen kaikkea tehdä budjetin sisällä uudelleenkohdennuksia. Pieni- ja keskituloisten ostovoimasta sekä Suomen kilpailukyvystä on pidettävä huolta.
Jos palkkamaltti pettää syksyn kierroksella, haittaa se Ronkaisen mukaan talouskasvua.
– Ostovoimaa tulisikin tukea sekä palkankorotuksin että pieni- ja keskituloisille suunnatun ansioverokevennyksen myötä. Samalla voitaisiin sopia yritysverotuksen tiekartasta.
– Yritysverotukseen tehtäisiin porrastettu -0,5 prosentin lasku vuosittain, samalla kun yritysten korkovähennysoikeutta kiristetään ja suitsitaan aggressiivista verosuunnittelua. Pienyrityksille puolestaan alv-alarajan vaiheittainen korotus. Ennustettava vero- ja palkkapolitiikka ovat nyt tärkeitä, sillä markkinoiden epävarmuus ei kuitenkaan ole ohi.