Eduskunta kävi tiistaina ajankohtaiskeskustelun kansainvälisen monenkeskisen yhteistyön haasteista. Kyseinen yhteistyö on suurin yksittäinen osa Suomen myöntämästä kehitysavusta.
– Kansainvälisessä monenkeskeisessä yhteistyössä eli kehitysavussa on haasteita. Joku voisi jopa sanoa, että kyse on kehittymättömyysrahasta, sillä tulokset eivät puhu puolestaan, kansanedustaja Mika Raatikainen sanoi perussuomalaisten ryhmäpuheessa.
Raatikainen muistutti ulkoasiainneuvoksen ja entisen suurlähettilään Matti Kääriäisen kirjasta Kehitysavun kirous, joka käsittelee kehitysavun vaikuttavuutta.
– Jos ette usko meitä perussuomalaisia, kuulkaa edes sellaista ihmistä, joka on tutkinut tuloksia paikan päällä. Hän sanoo, että kehitysapu jopa lisää kurjuutta, Raatikainen sanoi.
Tänä vuonna monenkeskeistä kehitysapua myönnetään vajaat 170 miljoonaa euroa. Globaalisti kehitysapua on maksettu biljoonia vuosikymmenten saatossa. Raatikainen kysyi eduskunnalta, ovatko muut havainneet mittavaa kehitystä.
– Näyttää vahvasti siltä, että ulkoasianneuvos Kääriäinen tietää, mistä puhuu, Raatikainen sivalsi.
Hänen mukaansa perussuomalaisilla on oma vaihtoehto kehitysavulle, jonka he esittelivät vaihtoehtobudjetissaan vuoden 2017 lopulla. Se perustuu vapaaehtoisuuteen ja ruohonjuuritason auttamiseen, josta hyötyvät heidän mukaansa eniten heikoimmassa asemassa olevat kuten kouluttamattomat naiset ja lapset.
– Meidän mallissamme kansalainen saa halutessaan itse valita verotuksen kautta kohteen, johon kehitysavun sijoittaa. Kehitysaputoimijat hyväksyisi ulkoministeriö. Annettava kehitysapu olisi 200 euroon asti verovähennyskelpoinen. Meidän mallimme suurin tavoite on kehitysavun vaikuttavuuden merkittävä parantaminen. Ei tuhlata rahaa, joka voi jopa lisätä kurjuutta, Raatikainen sanoi.