– Kehittyvien maiden teknologinen ja laadullinen osaaminen ottavat omaamme kiinni vauhdilla. Siksi kilpailukyvyssä palataan aina lopulta kysymykseen hinnasta. Tässä Suomi on maalannut itseään nurkkaan. Suomi on kallis maa. Sekä OECD:n että EU:n tilastoissa Suomen julkiset menot ovat Ranskan jälkeen toiseksi suurimmat kokonaistuotantoon suhteutettuna, totesi kansanedustaja Lulu Ranne perussuomalaisten ryhmäpuheessa valtioneuvoston selontekoon julkisen talouden suunnitelmasta 2020-2023.
Tällä on hänen mukaansa seurauksensa.
– Suomen vaihtotase on lipsahtanut kroonisesti alijäämäiseksi vuodesta 2011. Tavaraviennin ylijäämän romahdusta ei ole kyetty korvaamaan palveluviennillä tai tuonnin vähentämisellä. Velkaiset valtio, kunnat ja kansalaiset velkaantuvat edelleen. Verokiila eli ero työnantajakustannusten ja nettopalkan välillä on kasvanut sietämättömäksi. Palkan ostovoima on heikko, Ranne luetteli.
Siksi hänen mukaansa yksityisellä ja julkisella sektorilla on yhä enemmän työtehtäviä, joista maksettavissa olevalla palkalla ei elä, ei ainakaan paremmin kuin tulonsiirroilla.
Perussuomalaisten mukaan valtio on erkaantunut kuntatalouden todellisuudesta.
– Hallitus tavoittelee julkisen talouden tasapainoa vuonna 2023. Tämän käsittelyssä olevan Julkisen talouden suunnitelman myötä tavoite karkaa kuitenkin entistä kauemmas, Ranne totesi.
Hänen mukaansa Suomen tasapainottoman talouden ongelma kiteytyy neljään asiaan, joihin hallitus ei kiinnitä riittävästi huomiota.
– Valtion menojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella noin 3 prosentilla vuodessa, valtion tulojen arvioidaan kasvavan noin 2 prosentilla vuodessa, valtion budjettitalouden arvioidaan olevan ensi vuonna noin 2,0 miljardia euroa alijäämäinen, alijäämä kasvaa vuoteen 2023 mennessä vähintään 4,0 miljardiin euroon, valtio on täysin erkaantunut kuntatalouden todellisuudesta, joka kehyskaudella repsahtaa 3,1 miljardia euroa eli -1,2 prosenttia alijäämäiseksi suhteessa kokonaistuotantoon.
Ranne totesi, että jatkuvasti tuloja nopeammin kasvavat menot ovat valmiiksi kalliille maalle tuhon tie.
– Ja menojahan hallitus kasvattaa omilla päätöksillään ilmastojohtajuudesta, maahanmuutosta ja oppivelvollisuusiän nostosta. Se myös kasvattaa tulevia menoja liian vähäisillä lapsiperheiden pahoinvointia ennaltaehkäisevillä toimilla ja kaataa kuntien niskaan mahdottoman sopeuttamistaakan. Se ei puutu tasapainottoman talouden juurisyihin.
Perussuomalaisten mielestä Suomen suuriin ongelmiin tarvitaan isoja ratkaisuja.
– Kilpailukykyä ja samalla ihmisten ostovoimaa on parannettava kaventamalla verokiilaa. Julkista sektoria on pienennettävä, menot on pistettävä kuriin ja menojen painopistettä siirrettävä. Julkisia hankintoja ja digi-Suomea on kehitettävä ketterästi ja innovatiivisesti, Ranne sanoi.
– Tarvitsemme enemmän terveydenhuollon ammattilaisia ja opettajia, vähemmän ilmastopaneelien sihteeristöjä tai maailmanparannuksen asiantuntijaverkostoja. Julkiselta sektorilta tulee vapauttaa osaavaa työvoimaa yksityissektorin käyttöön. Vielä lisää työvoimaa saadaan, kun luovutaan oppivelvollisuusiän nostosta ja mahdollistetaan oppilaitosten vaikuttavampi oppimisyhteistyö yritysten kanssa sisällöllisesti ja taloudellisesti. Yritykset kyllä kertovat mitä tarvitsisivat, hän luetteli.
Ranteen mukaan tämä suunnitelma on menneen maailman hajuinen paperi, jossa yritetään tehdä enemmän ja kovempaa sitä, mikä ei ole ennenkään toiminut.
– Panostetaan vähän lisää kaikkeen, mutta ei mihinkään kunnolla rakenteita muuttaen. Lisää hankkeita ja byrokratian ylläpitoa. Lisää hintaa arjelle, elämiselle ja yrittämiselle. Lisää ongelmia.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää julkisen talouden suunnitelmaan vastalauseen.
– Vastalauseessa avataan suunnitelman tavoitteiden ja keinojen epärealistisuutta ja suoranaista haitallisuutta Suomen taloudelle. Vastalauseemme tärkein asia on kuitenkin se, että sillä ohjataan Suomen taloutta oikeaan suuntaan. Tarvitsemme radikaaleja uudistuksia, joihin nykyhallitus ei kykene, Ranne sanoi.