– Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022–2025 on tyyppiesimerkki tämän hallituksen ideologisesta tavasta hoitaa valtion taloutta, sanoi perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas pitämässään ryhmäpuheessa.
Eduskunnan täysistunto käy keskiviikkona keskustelun julkisen talouden suunnitelmasta.
Peltokankaan mukaan koronapandemia ja sen mukanaan tuomat rajoitukset ovat aiheuttaneet vakavia ongelmia pk-yrityksille ja sitä kautta suoraan myös valtion talouteen.
– Elintärkeän yrityssektorin elvyttämisen sijaan varoja on ohjattu moniin epäolennaisiin ideologisiin kohteisiin.
– Tulokset tästä ovat nähtävissä lisääntyneinä konkursseina ja työttömyyden kasvussa toisin kuin Marinin hallituksen hallitusohjelman kirjaus hyvinvoinnin lisäämisestä talouspoliittisena päämääränä kertoo.
Peltokankaan mukaan hallitusohjelman kirjaukset näyttävät muiltakin osin olevan varsin venyvä käsite.
– Korjaavia muutoksia hallitusohjelmaan ei olla tehty, vaikka korona on sekoittanut pakan koko julkiselta taloudeltamme. Hallitus on päättänyt pitää tiukasti kiinni maailman kunnianhimoisimmasta ilmastopolitiikasta, eikä historiamme korkeimmasta kehitysyhteistyömäärärahasta ole tingitty. Tämä kaikki on tehty oman maan kansalaisten nykyisen ja tulevaisuuden hyvinvoinnin kustannuksella.
Kehykset paukkuvat
Peltokangas muistuttaa, että julkisen talouden suunnitelmassa menokehyksillä asetetaan vaalikauden ajaksi sitova katto valtion menoille. Se asettaa suuntaviivat sille, kuinka paljon ja mihin rahaa käytetään.
– Nyt Marinin hallitus on ylittämässä nuo menokehykset tulevana kahtena vuotena reilusti ja velanotto kasvaa entisestään. Vaikka talous on kääntymässä kasvuun ja pandemia väistymässä, on hallitus silti korottamassa menokehyksiä 900 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ja 500 miljoonaa euroa vuodelle 2023.
Kehystason nostamisen yhteydessä hallitus päätti menojen uudelleenkohdennuksesta, jossa eräitä kehysmenoja alennetaan pysyvästi 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen.
– Toisin sanoen Marinin hallitus sysää holtittoman rahankäyttönsä ja julkisen talouden pakolliset sopeutustoimenpiteet seuraavalle hallitukselle ja poimii itse rusinat pullasta. Julkista rahaa leväperäisesti jakamalla on ilmeisen hyvä ostaa kannatusta, Peltokangas sanoi.
Kun tilanteet muuttuvat radikaalisti, pitää Peltokankaan mielestä myös suunnitelmien muuttua.
– Ei ole häpeä sopeuttaa uudistuksien määrää ja summia. Tärkeintä Suomen hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa eivät ole ideologiset hankkeet ja arvoratsastukset vaan suomalaisen työn ja viennin kilpailukyky.
Peltokangas on huolissaan Suomen kilpailukyvystä.
– Se, että Marinin hallitus ryntäsi mainehaitan pelossa lahjoittamaan yli neljä miljardia euroa täysin vastikkeetonta rahaa muille EU-maille, ei omaa kilpailukykyämme nosta, päinvastoin. Hyväksymällä EU:n elvytyspaketin allekirjoitimme tukemme samoilla sisämarkkinoilla toimiville kilpailijoillemme.
– Suomen takausvastuut olivat ennen koronaa runsaat 60 miljardia euroa, nyt ne kasvavat entisestään. Eurokriisi ei ole ohi, sillä kymmenen vuotta sitten ylivelkaiset maat ovat nyt vieläkin velkaisempia, eivätkä Suomen vastuut sitä ongelmaa poista.