Perussuomalaiset kansanedustajat, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri sekä jäsen Mari Rantanen vaativat kiristyksiä vaarallisia vankeja koskevaan lainsäädäntöön ja vapauttamismenettelyyn.
He ovat tyytymättömiä siihen, että ministeriön muistiossa ei esitetä väkivaltariskiarvion lisäämistä rikoslakiin. Lisäksi he vaativat, että riskiarvio tehdään elinkautisvankien lisäksi kaikille vaarallisille väkivaltarikollisille, ja että riskiarvion painoarvoa lisätään hovioikeuden päätöksenteossa.
– Yhteiskunnan tehtävänä on varmistaa, että rikoksen tehnyt henkilö ei ole vapautuessaan vaaraksi kenenkään hengelle tai terveydelle. Tällä hetkellä väkivaltariskiarvio on ainoastaan eräänlaista vapauttamisharkinnan tausta-aineistoa. Riskiarvion pitäisi kuitenkin olla aivan keskeisessä asemassa vapauttamista harkittaessa, jotta muiden ihmisten turvallisuus ei vaarannu, Rantanen toteaa.
Riskiarvio tehdään vain elinkautisvangeille, vaikka heidän rikoksen uusimisriskinsä on muihin väkivaltarikollisiin verrattuna matala.
– Siksi arvio tulisi laajentaa myös määräaikaisen tuomion saaneille vangeille, Rantanen sanoo.
Erityisen huolissaan kansanedustajat ovat sellaisten henkilöiden vapauttamisesta, joiden osalta väkivaltariski on arvioitu korkeaksi. Useissa tällaisissa tapauksissa Rikosseuraamuslaitos ei ole puoltanut vangin vapauttamista, mutta hovioikeus on siitä huolimatta päätynyt vapauttavaan ratkaisuun.
Vaarallisiksi arvioitujen vankien vapauttaminen vastoin Rikosseuraamuslaitoksen kantaa ihmetyttää edustajia.
Leena Meren mukaan hovioikeudella ei voi olla yhtä hyvää käsitystä näiden henkilöiden vaarallisuudesta kuin niillä ihmisillä, jotka ovat heidän kanssaan päivittäin tekemisissä.
– Hovioikeuden tulisi antaa vankilan ja Rikosseuraamuslaitoksen lausunnoille selvästi enemmän painoarvoa. Esimerkiksi julkisuudessa esillä ollut sarjakuristaja, joka ei ole saanut elinkautista, on jatkuvasti uusinut rikoksensa. Voisiko riskiarvion tekeminen myös muista kuin elinkautisvangeista ennaltaehkäistä näitä rikoksia, kysyy Meri.
Myös hovioikeuden perustelut vapauttamispäätöksissä aiheuttavat usein kummastusta.
– Rikosoikeuden emerita professori Terttu Utriainen on ottanut useasti kantaa näihin asioihin. Olen hänen kanssaan samoilla linjoilla siinä, että vapauttamispäätökset perustuvat usein vääriin seikkoihin, kuten parisuhteeseen, päihteettömyyteen tai opiskeluun ja työntekoon. Ei näillä asioilla ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka vaarallinen henkilö on. Siksi painopistettä on siirrettävä väkivaltariskiarvioon, Meri perustelee.