Valtiovarainministeriön budjettiehdotus on ensi vuodelle 57 miljardia euroa. Ehdotuksesta käy ilmi, että velanotto lisääntyy, ja budjettiehdotus on 2,3 miljardia alijäämäinen. Alijäämän arvioidaan kasvavan ensi vuodelle puolella miljardilla eurolla kuluvasta vuodesta.
– Antti Rinteen (sd.) hallitus aikoo lapioida miljardi euroa pysyviin menoihin tilanteessa, jossa pysyvistä tuloista, eli työllisyyden kasvusta ja talouskasvusta, ei ole mitään varmuutta. Hallitus on rakentanut talouspolitiikkansa sen toiveen varaan, että työllisyysaste nousee 75 prosenttiin, mutta uskottavia keinoja tähän tavoitteeseen pääsemiseksi ei ole esitetty. Budjettiehdotus on itse asiassa myös räikeässä ristiriidassa keväällä esitetyn ministeriön oman virkamiesjohdon näkemyksen kanssa, perussuomalaisten kansanedustajat Olli Immonen ja Sakari Puisto sanovat.
Kasvavan velanoton lisäksi kansanedustajat suhtautuvat nihkeästi myös hallituksen aikeisiin myydä kansallista omaisuutta peräti kolmen miljardin euron edestä.
– Kyseiset rahat tuskin edes päätyvät varsinaisiin investointeihin, vaan suuri osa budjetin käyttömenoihin, kuten suoriin tulonsiirtoihin.
Keskiluokan ostovoima heikkenee
Erityisen ongelmallisena budjettiehdotuksessa Immonen ja Puisto pitävät suomalaisen keskiluokan ostovoiman heikentymistä.
– Ansiotulojen verotuksen jo nyt varsin ankara progressio jyrkkenee entisestään ja iskee voimakkaimmin keskituloisiin. Sosiaalivakuutusmaksujen nousu uhkaa kiristää ansiotulojen verotusta ensi vuonna jopa puolella miljardilla eurolla. Työntekijöiden nettoansioiden ostovoiman leikkaaminen palkkaverotusta kiristämällä on yksiselitteisesti vastuutonta, he sanovat.
– Myös kotitalousvähennyksen leikkaaminen on harkitsematonta. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2400 eurosta 2250 euroon. Vähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin. Kotitalousvähennys vähentää harmaata taloutta, vahvistaa kotitalousalan työllisyyttä ja tuo palveluita paremmin kansalaisten saavutettavaksi, Immonen ja Puisto toteavat.
Autoilijoille budjetti tietää kylmää kyytiä.
– Elinkustannusten nousu muun muassa polttoaineverotuksen kiristymisen myötä syö hallituksen lupaamat perusturvan etuuskorotukset sekä pienituloisten ansiotuloverotuksen kevennykset, Immonen ja Puisto sanovat.
He toteavat, että budjettiehdotuksella ei paranneta yritysten toiminnan edellytyksiä ja yrittäjyys on muutenkin hallitusohjelmassa prioriteettilistan pohjalla.
– Täytyy muistaa, että yrityksiin syntyvät uudet työpaikat. Yrittäjyyden toimintaedellytysten parantaminen on Suomen talouspolitiikan yksi keskeisimmistä kysymyksistä. Esimerkiksi arvonlisävelvollisuuden alarajan nosto sekä Viron yritysveromallin pilotointi loisivat uutta uskoa yrittäjyyteen.
Ministerien avustajakaarti paisuu
PS-edustajien mukaan budjetin suurin hyötyjä löytyy läheltä, sillä hallituksen ministerit ovat koonneet ympärilleen ennätysmäärän erityisavustajia ja valtiosihteereitä.
– Tämä on hallitukselta härskiä toimintaa. Ministerien avustajakaartin kuluihin uppoaa kauden aikana 32 miljoonaa euroa. Todellisuudessa kyse on piilopuoluetuesta ja poliittisista suojatyöpaikoista puoluetovereille. Tämän toimintatavan soisi jo jäävän historian romukoppaan, Immonen toteaa.
Niin ikään Immosen ja Puiston mukaan hallituksen harjoittaman löysän maahanmuuttopolitiikan seurauksena maahanmuuton kustannukset ja haittavaikutukset tulevat kasvamaan vuosi vuodelta.
– Vihervasemmistohallituksella on käsi syvällä nykyisten veronmaksajien taskussa, mutta tämä luo avoimen piikin myös tulevien veronmaksajien kontolle, jotka joutuvat kustantamaan nyt harjoitetun vastuuttoman politiikan, Immonen sanoo.