Sisäministeriö ei ole pystynyt reagoimaan uhkiin riittävällä ripeydellä ja voimakkuudella. Hänen mielestään poliitikot ohjaavat toimintaa, mutta virkamiehet valmistelevat ja se valmistelutyö ei ole riittävän tehokasta.
Kansliapäällikkö Päivi Nerg kertoo, että sisäministeriö on tiedostanut kyseiset uhkakuvat jo omien selvitystensä pohjalta.
– Miksi ratkaisut etenevät näin hitaasti? Nerg kommentoi myös, että kotoutumiseen liittyvät kysymykset ovat nyt keskeisimmät, vaikka todellisuudessa tärkeintä on katkaista turvapaikkasurffaus, vähentää vetovoimaa niin paljon kuin on mahdollista ja pystyä palauttamaan tulijat kotimaahansa, vaatii Jari Ronkainen.
Kotoutumiseen liittyy paljon uhkatekijöitä ja ongelman ratkaisu löytyy oikeanlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, jolloin väärin perustein tulevia ei lasketa Suomeen.
Ronkaisen mielestä kotoutumisesta puhuminen on aivan turhaa sanahelinää, ellei ongelman juurilla saada ratkaisuja.
– Hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma tuo esille erilaisia keinoja, joilla vaikutetaan Suomen vetovoimaan, joten esimerkiksi perheiden yhdistämisien osalta toimenpideohjelma määrittää, että EU-direktiivien mahdollistavat toimenpiteet otetaan täysimääräisesti käyttöön. Luonnos on kuitenkin jotain aivan muuta, hän kritisoi.
Turvapaikkakäsittelyä nopeutetaan, mutta kuulemisten siirto pois poliisilta on Ronkaisen mielestä myös iso riski.
– Onko maahanmuuttovirastolla sama tietotaito kuin poliisilla? Ripeyttä tarvitaan ja palautukset pitää saada vauhtiin. Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) on todennut, että myönteisten päätösten määrä jää sisäministeriön ilmoittamalle tasolle noin kymmeneen tuhanteen.
– On korostettu, että alle kolmannes viime vuonna tulleista saa turvapaikan tai oleskeluluvan muulla perusteella. Toisenlaisia näkemyksiä on esitetty, joten en ole tyytyväinen ennen kuin näen loput lentokoneessa. Jos näin ei tapahdu, niin Nerg voi tehdä omat johtopäätöksensä, sanoo Ronkainen tiedotteessaan.