Aihetta tutkivan Tampereen yliopiston professori Arto Haverin mukaan kunta pitää keksiä uudelleen – sekä valtakunnan tasolla, että yksittäisissä kunnissa. Kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen osallisuuden kautta voidaan merkittävästi vaikuttaa elinvoimaisuuteen.
Haveri korostaa, että kaikki kunnan päätökset vaikuttavat elinvoimaisuuteen, joka on hankinnoista, taloudesta, osaamisesta, palveluista ja yhteisöllisyydestä muotoutuva kokonaisuus.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma muistuttaa, että kuntien merkitys suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on keskeinen. Kunnat tarjoavat kunnallisen itsehallinnon puitteissa kansalaisille keskeisiä vaikutuskanavia, järjestävät ja tuottavat julkiset palvelut sekä vahvistavat paikallista ja alueellista elinvoimaa.
Mäki-Lohiluoman mukaan tulevien minihallitusneuvotteluiden on vahvistettava kuntien elinvoimaa. Tärkeää on varata rahoitusta kuntien rakennusten peruskorjauksiin, liikennehankkeisiin sekä laajakaistaohjelman toteuttamiseen.
– Alueiden työllisyyttä, mutta myös hyvinvointia laajemmin, voidaan vahvistaa kuntien rakennusten peruskorjauksia, erityisesti homevauriokorjauksia tukemalla, Mäki-Lohiluoma totesi Turussa kolmen maakunnan yhteisessä elinvoimafoorumissa.
Myös perusväylänpitoon, pieniin liikennehankkeisiin ja joukkoliikenteen hoitoon suunnatut varat kohentavat alueiden elinvoimaa ja työllisyyttä.
– Laajakaistaohjelman resursseja lisäämällä on mahdollista ylläpitää elinvoimaa syrjäseuduillakin. Laajakaistayhteydet ovat edellytys myös monien suunniteltujen uudistusten etenemiselle, kuten kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamiselle, sähköisille ylioppilaskirjoituksille, etäpalvelujen käytölle sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiselle, Mäki-Lohiluoma sanoi.