Viikonloppuna herätti huomiota erikoislääkärin mielipidepalstalle kirjoittama laskelma, jonka mukaan hän oli pelkkä kuluerä yhteiskunnalle 25-vuotiaaksi asti ja pääsi tasoihin nelikymppisenä.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen vastaa erikoislääkärille Helsingin Sanomain mielipideosastolla. Kanniaisen mukaan se, onko ihminen nettohyötyjä vai nettomaksaja, määräytyy veroasteen mukaan.
– Aihe on hyvä, mutta hänen laskelmansa on virheellinen. Virheellinen on myös hänen laskelmansa maahanmuuton kustannuksista julkiselle taloudelle, professori Vesa Kanniainen toteaa.
Professorin mukaan ”veronmaksajat kustantavat niin sanotut julkishyödykkeet – puolustuksen, yleisen järjestyksen, tuomioistuimet, tiestön ja uuden tiedon tuottamisen yliopistoissa. He myös kustantavat koulujärjestelmän, julkisen terveydenhuollon sekä sosiaaliturvan” – ja laskelmasta puuttuivat kaikki nämä julkistalouden menot.
– Taloustieteen julkisen talouden tutkimuksen mukaan kunkin kansalaisen nettohyöty tai nettokustannus julkiselle taloudelle määräytyy sen mukaan, kummalla puolella henkilö on niin sanottua keskimääräistä veroastetta. Suomen kokonaisveroaste on 44 prosenttia. Ne, jotka maksavat tuloistaan tätä enemmän tulo-, hyödyke- ynnä muita veroja, ovat nettomaksajia yhteiskunnalle, Kanniainen kirjoittaa.
– Laskelma on itse asiassa vielä rajumpi, sillä 44 prosentin veroaste jää paljon alle julkisen menoasteen, joka on 57 prosenttia. Maamme julkinen talous elää velaksi.
Kansalaisen asema tässä vertailussa toki muuttuu professorin mukaan elinkaaren aikana.
– Tässä esitetty laskelma on helppo ymmärtää kuvittelemalla, että kaikilla olisi sama tulo, sama 44 prosentin veroaste ja kaikki käyttäisivät julkisia palveluja ja tukeutuisivat tulonsiirtoihin täsmälleen yhtä paljon. Kukaan ei olisi nettosaaja eikä nettomaksaja. Käytännössä näin ei ole. Suhteellisen pieni osa kansalaisista maksaa tuloveroista suuren osan, hyödykeveroista taas paljon laajempi osa. Sosiaaliturvaan osa tukeutuu pienessä, osa suuremmassa määrin.