Hänen mukaansa maakunnan alaisuudessa esimerkiksi ¬kuntien terveyskeskusverkostoa saatetaan harventaa. Näin voi käydä, jos esimerkiksi naapurikunnilla on lähekkäin terveyskeskukset, joista jatkossa toinen riittää hoitamaan alueen sosiaali- ja terveyspalvelut.
– Tällöin kunnan alueelta häviää helposti 10–15 työpaikkaa, arvioi Pentti Meklin Uutissuomalaiselle.
Kuntavaalien lähestyessä tulevaisuuden kunnista on luotu jopa ruusuista kuvaa kuntalaisten hyvinvoinnin ja kunnan elinvoiman edistäjinä, vaikka rahaa ei ole luvassa yhtään nykyistä enempää.
– Mikäli yleinen taloustilanne ei kehity parempaan suuntaan, kuntien ja valtion verotulot eivät kasva. Kuntien talouskuri ei poistu, vaikka sote-menot siirtyvät maakunnalle, sanoo hallintotieteiden tohtori, kuntakonsultti Eero Laesterä.
Kuntia varten ollaan luomassa kannustinjärjestelmää, niin sanottua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerrointa eli hyte-kerrointa, jolla kuntien on mahdollista lisätä valtionosuuttaan.
Niin Meklinin kuin Laesteränkin mukaan hyte-kertoimen vaikutus on olematon, koska valtionosuuden lisäosan suuruus kunnille on alkuvaiheessa yhteensä vain 57 miljoonaa euroa.
Meklin suhtautuu jopa kriittisesti ajatukseen, että kunnat panostaisivat erityisesti terveyteen ja hyvinvointiin.
– Kunnilla ei välttämättä ole halua panostaa sellaiseen, jonka hyödyt ja myös kustannukset menevät maakunnalle.
Kuntaliitossa uskotaan, että kunnat pyrkivät lisäämään vetovoimatekijöitään. Työtä tehdään edelläkävijäkunnissa jo nyt.
– Ei ole olemassa kahta samanlaista kuntaa, joten jokaisessa kunnassa on tehtävä omanlaiset ratkaisut, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo Uutissuomalaiselle.