Jyväskylän yliopiston laskennallisten tieteiden professori Pekka Neittaanmäki arvioi Uudessa Suomessa, että kansliapäällikkö Martti Hetemäen esittämän sote-uudistuksen säästöpotentiaali on mahdollinen.
Hetemäen säästöpotentiaali perustuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestelmien tehokkuuden lisäämiseen. Kansliapäällikkö arvioi muistiossaan kokonaissäästöksi 4,6 miljardia, josta jopa 4 miljardia saavutettaisi tehokkuutta lisäävillä digiratkaisuilla.
Professori Neittaanmäen mukaan sekä hallituksen kolmen miljardin säästötavoitteet että Hetemäen 4,6 miljardin tavoitteet ovat realistisia.
– Jos menot kasvaisivat (nyt ennustetun) 2,5 prosenttia vuodessa, niin vuoteen 2028 mennessä sote-kulut nousisivat 7,5 miljardia euroa kaikkiaan 28 miljardiin euroon. Tämä säästöhän tarkoittaa sitä, että menot kasvaisivat vain 24 miljardiin euroon nykyisestä noin 20 miljardista, professori kertoo.
Neittaanmäen mukaan säästöt edellyttävät kuitenkin mittavia investointeja henkilöstön it-kouluttamiseen.
– Alkuvuosina säästöä ei välttämättä tule, koska on kustannuksia ja ohjelmistojen takaisinmaksuaika on 3–5 vuotta. Täysimääräisesti (säästöt) alkavat purra vasta 2024.
Jyväskylän yliopiston raportissa arvioidaan, että 2,5–5,5 miljardin säästöt saavutettaisi robotiikalla, virtuaalisia terveyspalveluita lisäämällä, sairaalajaksojen uusiutumiseen puuttumisella ja terveydenhuollon tuottavuuden nostamisella.