Professori tyrmää: Ilmaisuus on kallista

Matti Virenin mukaan yhä harvempi kustantaa yhä useamman hyvinvointipalvelut ja tulonsiirrot.

Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Viren ihmettelee ”riemun kiljahduksia”, joita palveluiden saattaminen täysin ilmaiseksi tai tulonsiirtojen kasvattaminen saa aikaiseksi.

– Viimeisin aikaansaannos taisi olla Helsingin kaupungin päätös tehdä toisen asteen oppimateriaalista maksutonta. Samassa paikassa hyväksyttiin hieman aiemmin ilmainen ehkäisy alle 25-vuotiaille ja laajemmat terveyspalvelut laittomasti maassa oleville viime vuoden lopulla, Viren kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan.

– Samaan sarjaan kuuluu joidenkin kaupunkien päätös laajentaa lasten päivähoito myös ei-työssäolevien lapsille.

Virenin mukaan yhteistä näille uudistuksille on lupaus siitä, että ilmaisuus ”ei maksa mitään”, ”eikä ole keneltäkään pois”.

– Terve järki tosin sanoo, että näin ei voi olla, ja ehkä kuvaavaa onkin, että Vantaa kaupungin puoli vuotta sitten tekemä arvio (lasten päivähoito)hankkeen kustannuksista näyttää menevän pahasti pieleen (1.5 miljoonaa kasvaa yli 5.5 miljoonaan).

Viren korostaa, että vaalien alla poliitikoilta satelee ehdotuksia, joiden sanotaan olevan ilmaisia.

– Väite siitä, että ilmaisuus ei maksa mitään sopii aika huonosti yhteen sen kanssa, mitä tapahtuu julkisille menoille.

Poimintoja videosisällöistämme

Viren muistuttaa julkisten menojen jatkavan ripeää kasvuaan sitäkin huolimatta, että taloudessa on korkeasuhdanne, jonka pitäisi ”kaiken järjen mukaan” pienentää tarvetta hyvinvointipalveluksille ja tulonsiirroille.

– Mutta ne jatkavat kasvuaan aivan eri tahtiin kuin esimerkiksi palkat. Miksi näin? Vastaus on tietenkin tasa-arvo, millä jotkut ymmärtävät sitä, että tulojen pitää yhtä suuret riippumatta työnteosta, riskin ottamisesta, opiskelusta ja yrittämisestä.

– Tuntuu unohtuneen, että Suomessa on ehkä jo nyt maailman tasaisin tulonjako.

Hän korostaa, että Suomessa pienituloisimmat saavat yli 70 prosenttia tuloistaan tulonsiirtoina ja vain neljänneksen työtuloina. Kaikeksi epäonneksi Suomen luvut ovat viime vuosina nopeasti huonontuneet muun muassa maahanmuuton seurauksena.

– Olemme menossa järjestelmään, jossa yhä harvempi kustantaa yhä useamman hyvinvointipalvelut ja tulonsiirrot.

– En ihmettelisi lainkaan, vaikka lähivuosina entistä useampi korkeakouluvaiheessa oleva hoksaisi, että Suomella ei ole heille tarjottavana muuta kuin alati pienenevät reaalitulot ja kiristyvä verotus.

Mainos