Helsingin yliopiston julkistalouden professori Roope Uusitalo sanoo, että taloustieteen peruskurssien oppien mukaan sillä ei pitäisi olla vaikutusta, että työnantajien pakollisia eläkevakuutusmaksuja ja työttömyysvakuutusmaksuja siirretään työnantajan maksettaviksi.
Uusitalo vertaa Suomen Kuvalehden Näkökulma-kolumnissaan työmarkkinoita kenkämarkkinoihin. Hänen mukaansa tuskin juuri mikään muuttuisi, jos 24 prosentin arvonlisäveron maksaisi kenkäkauppiaan sijaan kenkien ostaja.
− Jos työnantajia kiinnostavat vain työvoimakustannukset ja työntekijöitä nettopalkka, ei ole merkitystä, kuka vakuutusmaksut verottajalle tilittää. Kun työnantajan maksut siirtyvät työntekijöiden vastuulle, palkat tulevat nopeasti nousemaan sellaisiksi, että sekä työnantajan kustannukset että nettopalkat säilyvät ennallaan, Roope Uusitalo kirjoittaa.
Talostieteen peruskurssin opit johtivat kiky-sopimuksen yhteydessä Uusitalon mukaan harhaan.
− Palkat eivät kiky-sopimuksen jälkeen ole juuri nousseet. Kun samaan aikaan työnantajamaksut ovat alentuneet ja tuottavuuskin kasvanut, työvoimakustannukset ovat Suomessa kasvaneet selvästi muuta euroaluetta hitaammin. Samalla suomalaisten yritysten kilpailukyky on merkittävästi parantunut.
”Kenkä ei loukkaannu”
Työmarkkinoilla ja kenkämarkkinoilla on Uusitalon mukaan selvästi siis joitakin oleellisia eroja.
− Kenkä ei loukkaannu, vaikka kauppias pistäisi myymättä jääneet kengät 30 prosentin alennusmyyntiin. Sen sijaan työmarkkinoilla palkkausjärjestelmän tärkeä tehtävä on työntekijöiden motivointi. Tarpeeksi hyvää palkkaa saavilla on myös paljon menetettävää, jos työpaikka lähtee alta. Yhtä tärkeää on palkan suuruus verrattuna muihin samanlaista työtä tekeviin, kateellisemmilla suhteessa kaikkiin muihinkin.
Eroja on Uusitalon mukaan toki myös säännöissä.
− Jos kenkäkauppias sopii naapurikaupan kanssa, ettei kenkiä tänä syksynä myydä alennuksella, kyseessä on kartelli, ja molemmille rapsahtavat sakot laittomasta kilpailunrajoituksesta. Työmarkkinoilla kartelleja kutsutaan ammattiliitoiksi, ja järjestäytymisvapaus taataan jo perustuslaissa, Uusitalo sanoo.
Kilpailukykysopimus oli Uusitalon mukaan ”kummallinen, mutta ilmeisesti toimi tarkoitetulla tavalla”.
− Markkinat eivät onnistuneet tasapainottamaan palkkoja, mutta työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välinen sopimus onnistui. Työmarkkinat ovat kovin erityiset markkinat.