Helsingin yliopiston taloustieteen professorin Niku Määttänen sanoo Työeläke-lehdessä, että eläkejärjestelmän rahoituksen varmistamiseen on lähdettävä hakemaan ratkaisuja hyvissä ajoin. Hän on perehtynyt Suomen eläkejärjestelmästä tehtyyn kansainväliseen arvioon.
Eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä vakaat, mutta pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa työeläkemaksuihin korotuspainetta.
– Eläkejärjestelmän koosta tulisi käydä kriittistä keskustelua. Hyvinvoinnin kannalta olisi ehkä perusteltua skaalata järjestelmää pienemmäksi ja maksaa hieman pienempiä etuuksia. Näin maksujen korotuksilta voitaisiin välttyä ehkä jopa kokonaan, Määttänen perustelee.
Hän huomauttaa, että Eläketurvakeskuksen (ETK) seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten nettotulot laskevat tyypillisesti vain runsaat kymmenen prosenttia eläkkeelle siirtymisen myötä.
– Korvausaste on minusta varsin korkea, joten eläkkeiden tasossa saattaisi olla viilaamisen varaa. Tulojen putoaminen eläkkeelle siirryttäessä on luontevaa, koska elämän järjestäminen työnteon ehdoilla vaatii enemmän rahaa kuin eläkkeellä.
Työeläkemaksu on tänä vuonna keskimäärin 24,4 prosenttia maksun perusteena olevasta palkasta. ETK:n laskelmien mukaan maksu voidaan pitää alle 25 prosentissa aina 2050-luvulle asti. Sen jälkeen maksuun kohdistuu kuitenkin usean prosenttiyksikön nostopaine.
Määttänen kertoo lehdessä tietävänsä, että eläke-etuisuuksia säätelevien sääntöjen tiukentaminen pitkälläkin siirtymäajalla on herkkä puheenaihe. Tulevaisuudessa joudutaan kuitenkin joka tapauksessa tekemään tiukkoja valintoja, kun niukkuutta jaetaan.
– Kysymys kuuluu, onko se ”viimeinen” euro mahdollisesti arvokkaampi eläkkeenä vai pitäisikö sen tuoda hieman lisää väljyyttä vaikkapa nuoren lapsiperheen talouteen.