Työelämäprofessori ja entinen Elinkeinolämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä pohtii Talouselämässä, mitä tapahtuisi, jos sinänsä perusteltu velkasaneerausmekanismi otettaisiin heti käyttöön EU:ssa.
Velkasaneerauksessa velkoja leikataan, eli velkaa myöntäneet institutionaaliset sijoittajat eivät saisi kaikkia antamiaan lainoja takaisin. Saneerauksessa velkapaineessa olevan maan olisi niin ikään ryhdyttävä myös rakenteellisiin uudistuksiin velkajärjestelyn ehtojen mukaisesti.
Ongelman ydin on suuri maa Italia.
– EU:n ongelma kristallisoituu Italiaan. Se on iso maa, ja jos se ei kykene hoitamaan asioitaan, se heijastuu väistämättä kaikkialle muualle.
Italian mahdolliseen velkojen leikkaukseen Vihriälä vastaa:
– Ongelma on, että Italiassa pankit omistavat paljon valtion velkapapereita. Jos niihin kohdistettaisiin tuntuvia leikkauksia, niin pankkijärjestelmä romahtaisi sen sileän tien. Joten velkasaneeraus ei ole mahdollinen lähitulevaisuudessa, vaan siirtymäajan jälkeen. Yksi tärkeä edellytys on, että pankkien valtionlainojen omistuksia rajoitetaan lainsäädännöllä, Vihriälä sanoo.
Hänen mukaansa Pohjois-Euroopan maiden ajamaa velkajärjestelymekanismia on kuitenkin hyvä ajaa eteenpäin. Hän myös kehuu eduskunnan valtioravainvaliokunnan lauselmia, jotka linjaavat Suomen haluavan jatkossa lisää taloskuria. Esimerkiksi käsitteillä oleva EU-tukipaketin tulee olla ainutkertainen.
Vihriälän mukaan eduskunnassa oleva paketti kannattaa hyväksyä, koska se on ”Suomenkin intressi”.
– Nyt Suomen pitäisi miettiä, miten voimme itse käyttää elpymisvälineen rahoja hyvin ja yrittää varmistaa, että muualla Euroopassa rahat käytetään hyvin, Vihriälä sanoo.