Verkkouutiset

Suolikas Nuuksiossa Vihdissä. LEHTIKUVA/RONI REKOMAA

Professori: Suomalaisilla on harhainen käsitys maamme metsätalouden laadusta

Timo Pukkala ei hurraa maamme metsänhoidolle.

Itä-Suomen yliopiston metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala kertoo blogissaan käyneensä muutama vuosi sitten Sloveniassa Ljubljanan yliopiston bioteknisen tiedekunnan metsäosastolla puhumassa suomalaisesta metsäsuunnittelusta.

– Kuulijoina oli tiedekunnan metsäprofessoreita ja muuta opetusväkeä. Isäntäni Andrej Boncina vihjaisi minulle, että kannattaa mainita heti alussa, että en ole varsinaisesti suomalaisen avohakkuu-viljelymetsätalouden kannattaja. Jos nimittäin olisin ruvennut kehuskelemaan suomalaisen metsänhoidon erinomaisuudella, olisin menettänyt arvostukseni siihen paikkaan ja aiheuttanut kuulijoissa melkoista vaivaantuneisuutta, hän kirjoittaa.

Pukkalan mukaan Sloveniassa, jossa muuten avohakkuut kiellettiin 60 vuotta sitten, Suomen metsätalous tunnetaan varsin hyvin, eikä sitä arvosteta.

– Sama on tilanne useissa muissa Keski-Euroopan maissa. Saksassakin viljelymetsätalous tunnetaan erittäin hyvin omasta takaa. Sitä on kokeiltu enemmän kuin riittävästi ja se on huonoksi havaittu. Nykyisin Saksan metsien hoidossa pyritään luonnonmukaisiin sekametsiin, kerroksellisiin metsikkörakenteisiin, luontaiseen uudistamiseen ja eroon avohakkuista, Pukkala kertoo.

Hän kirjoittaa, että kun EU:ssa kyseenalaistetaan Suomen metsätaloutta, Suomi käskee mepit ärähtämään ja poliitikot selittämään europarlamentaarikoille, miten hyvää Suomen metsätalous oikeasti on. ”Suomessa metsänhoito osataan, sopii tulla vaikka katsomaan.”

– Se mikä osataan, on pääasiassa sitä, että puut hakataan ja tilalle istutetaan uudet taimet. Lieneekö maapallolla yhtään maata, jossa tätä ei osattaisi, Pukkala kysyy?

– Useimmilla suomalaisilla on harhainen käsitys Suomen metsätalouden laadusta, kuten Atte Korhola kirjoittaa. Toinen harhainen käsitys on se, että muualla Euroopassa ei tunneta Suomen metsätaloutta eikä ymmärretä sen erinomaisuutta. Jos ymmärryksen puute pitää paikallistaa, niin se valitettavasti sijaitsee kotomaassa, Pukkala toteaa.

Hänen mukaansa pääsyy ristiriitaisiin näkemyksiin suomalaisen metsätalouden laadusta on tietenkin eriävä käsitys siitä, millainen metsä on hyvää.

– Useimpien metsäammattilaisten mielestä metsä on hyvä, kun se kasvaa hyvin, puut ovat tasakokoisia ja mieluiten kaikki havupuita. Se tosiasia, että metsä on myös metsälajien elinympäristö, jää vähemmälle huomiolle.

Professorin mukaan, jos Suomi haluaa olla metsätalouden esimerkkimaa, tavoitteet ja kriteerit pitää asettaa huomattavasti nykyistä korkeammalle.

– Puuta pitää tuottaa niin, että haitat metsäluonnolle ja metsien virkistyskäytölle vähenevät murto-osaan siitä, mitä ne ovat nykyisin.

Uusimmat
MAINOS