Professori: Saa kuvan, että leikkaus kotihoidontukeen olisi huono asia

Tutkimusjohtajan mukaan varhaiskasvatuksen myönteiset vaikutukset on osoitettu tutkimuksissa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskus VATTin tutkimusjohtaja, professori Mika Kortelainen kommentoi Helsingissä päätettyä kotihoidontuen lisäosan leikkausta.

Helsingin kaupunginvaltuusto päättää tällä viikolla, että Helsinki-lisä leikataan pois muilta kuin alle 1-vuotiailta 1. kesäkuuta 2021 alkaen. Kotihoidon tuen päälle maksettava Helsinki-lisä on suuruudeltaan 264 euroa kuussa silloin, kun perheessä on alle 1,5-vuotias lapsi ja 218,64 euroa silloin, kun lapsi on 1,5–2 vuotta vanha.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Mika Kortelaisen mielestä Helsingin Sanomien aiheesta tekemästä jutusta saa kuvan, että kotihoidontuen leikkaus lisäisi epätasa-arvoa ja olisi huono asia lasten kannalta.

− Jutusta puuttui kuitenkin tutkimusnäkökulma, erityisesti mitä tiedetään varhaiskasvatuksen vaikutuksista alle 2-vuotiaana aloittaneille, Kortelainen sanoo Twitterissä.

Hän viittaa parin vuoden takaiseen norjalaistutkimukseen, jonka mukaan 1−2-vuotiaana varhaiskasvatuksen aloittaneet lapset hyötyivät varhaisesta aloituksesta. Tutkimuksessa taaperoiässä aloitettu varhaiskasvatus oli yhteydessä parempiin matemaattisiin ja kielellisiin taitoihin koulussa.

Poimintoja videosisällöistämme

− Aiheesta on muutakin tutkimusta, mutta hyviin tutkimusasetelmiin perustuvat tutkimukset ovat pääosin linjassa norjalaistutkimuksen kanssa, Kortelainen sanoo.

Hän viittaa yhdysvaltalaisen Darthmouth Collegen ja saksalaisen tutkimuslaitos IZAn tekemään tutkimukseen ja toteaa, että taloustieteellisen tutkimuskirjallisuuden mukaan varhaiskasvatuksesta hyötyvät erityisesti heikomman sosioekonomisen aseman lapset.

− Ja heille on löydetty positiivisia pidemmän aikavälin vaikutuksia eri tulemiin, Kortelainen sanoo.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Mainos