Lääketieteen tohtori, professori Juhani Knuutin mukaan keskustelua tieteen rahoituksesta käydään otsikkojen ja julkisten kuvausten perusteella.
– Tosiasia on kuitenkin, että edes ammatikseen tiedettä tekevän on mahdotonta arvioida hankkeiden mielekkyyttä tieteenalan ulkopuolelta. Ja etenkään vain otsikon ja tiivistelmän perusteella, hän kirjoittaa Turun Sanomien blogissaan.
Knuuti huomauttaa tehneensä 30 vuotta ammattitutkimusta, toimineensa kuusi vuotta Suomen Akatemian toimikunnan jäsenenä ja olleensa mukana lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä tiedearvioinneissa.
– Tietäen Akatemian valintaprosessin ulkopuolisine vertaisarviointeineen ja erittäin kovan kilpailun jokaisen tieteenalan sisällä, en rohkenisi väittää jokin tietyn rahoitetun hankkeen olevan sellainen, että sitä ei olisi pitänyt rahoittaa, hän toteaa.
Juhani Knuutin mukaan tällaista itsekriittisyyttä ei kuitenkaan näytä löytyvän ”tietyiltä somevaikuttajilta ja journalisteilta”.
Professori muistuttaa, että rahoitusta myönnetään lopulta vain 14 prosentilla hakemuksista.
Tieteen rahoituspäätösten tulisi Juhani Knuutin mukaan olla politiikasta riippumattomia.
– Koska tiedettä rahoitetaan suurelta osin julkisella rahoituksella, emme mahda sille mitään, että poliittinen ohjaus vaikuttaa eri tieteenalojen painotuksiin rahoituksessa ja suuriin linjauksiin, hän kirjoittaa.
Tällä on Knuutin mukaan varjopuolensa. Hänen mukaansa voidaan päätyä tilanteeseen, jossa panostetaan liikaa soveltavaan tutkimukseen perustutkimuksen kustannuksella.
– Poliittinen vaikuttaminen siihen, mikä on tieteenalojen sisällä hyvää tiedettä ja mikä ei, on moneen kertaan todettu olevan tuhoon tuomittu tie. Tutkijalähtöinen tutkimus on luontaisesti uudistuvaa silloin, kun se perustuu kilpailuun ja kansainväliseen arviointiin. Tieteen merkittävimmät keksinnöt ovat lähes poikkeuksetta sellaisia, joita ei ole voitu etukäteen ennustaa.