Valtiosääntöoikeuden professori Mikael Hidén pitää europarlamentaarikko Paavo Väyrysen kansalaisaloitetta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa epäselvänä.
– Tavoitellaanko sitä, että asia käsiteltäisiin lakiehdotuksena vai tavoitellaankos sitä, että ryhdyttäisiin valmistelutoimiin. Lakiehdotuksesta eikä lainvalmistelutoimiin ryhtymisestä ole aloitetekstissä mitään, Hidén sanoi tiistaina eduskunnassa.
Hän kuitenkin tulkitsee, ettei Väyrysen aloitteessa ole kyse spesifistä lakiehdotuksesta vaan ryhtymisestä lainsäädäntötoimiin euroalueesta irtautumiseksi.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta järjesti avoimen kokouksen kansalaisaloitteesta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tiistaina
Hidén pohti puheenvuorossaan kansalaisaloitteiden kriteeristöä.
– Kyseessä voi olla sellainen kansalaisaloite, joka sisältää lakiehdotuksen ja se käsitellään eduskunnassa. Tai kyseessä voi olla sellainen aloite, joka tähtää tietynlaiseen lainsäädäntötuotteeseen, mutta ei sisällä lakiehdotusta vaan ehdotuksen lainsäädäntötoimeen ryhtymiseksi, Hidén totesi.
– Tämä kahden erilaisen variaation mahdollisuus koskee myös tätä esillä olevaa tilannetta. Minua askarruttaa se, mitä tässä ihan oikeasti tavoitellaan, Hidén sanoi.
Hidén sanoi pohtineensa, olisiko tässä edellytyksiä tämän aloitteen käsittelylle sellaisena aloitteena, joka sisältää lakiehdotuksen. Hän kertoi päätyneensä siihen, että sellaisia edellytyksiä ei ole.
– Sen sijaan se seikka, että tässä ei puhuta mitään lainvalmistelutoimeen ryhtymisestä, ei sinänsä merkitse estettä sille, että se käsiteltäisiin aloitteena, joka sisältää ehdotuksen neuvoa-antavaa kansanäänestystä Suomen jäsenyydestä euroalueessa koskevan lain valmisteluun ryhtymisestä.
– Jos eduskunnassa halutaan, tässä on mahdollisuus tehdä päätös siitä, että hallitukselle annetaan kehotus ryhtyä lainvalmistelutoimiin, jotka tähtäävät kansanäänestystä koskevan lain säätämiseksi.
Väyrysen mukaan aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. Aloite käsitellään perustuslakivaliokunnassa, joka on päävaliokunta, mutta talousvaliokunta antaa siitä lausuntonsa.
– Perustuslakivaliokunnan olisi meidän mielestämme paneuduttava siihen, mitä vaikutuksia täydellisen talousunionin luomisella euroalueelle olisi Suomen taloudelliseen ja valtiolliseen itsenäisyyteen ja kuinka sen toteuttaminen olisi sovitettavissa yhteen Suomen perustuslain kanssa, Väyrynen totesi.