Luulajan teknillisen yliopiston professori Timo Tossavainen tunnetaan julkisista kannanotoistaan koulukeskustelussa. Hän on kritisoinut lähes koko uransa ajan suomalaista koulujärjestelmää siitä, että se laiminlyö lahjakkaitten opetuksen.
Tossavainen itse on aikanaan väitellyt matematiikasta, ja työskentelee nyt sekä matematiikan että matematiikan ja luonnontieteen didaktiikan tutkijana. Tämä on harvinainen yhdistelmä todellista matematiikan sisällöllistä osaamista ja pedagogista asiantuntemusta.
– Näissä uusimmissa Pisa-tuloksissa huomioni kiinnittyy ensimmäiseksi tuohon kärkipään oppilaiden heikkenemiseen. Siis siihen, että se joukko, joka vielä menestyy hyvin, on käynyt niin pieneksi, että parhaankin kvartaalin tulos jää aika vaatimattomaksi. Ennen on ajateltu, että kyllä ne lahjakkaimmat aina jotenkin pintansa pitävät, mutta viimeistään nyt pitää tajuta, että tässäkin joukossa tapahtuu osaamisen heikkenemistä, jos heistä ei pidetä kunnolla huolta.
Tossavainen tarjoaisi ensiavuksi tasokursseja, jotka poistettiin suomalaisista kouluista 1980-luvulla, koska niitä pidettiin eriarvoistavina.
– Nykyisellä laastaripolitiikalla ei pitkälle päästä. Hyvä, että saatiin kännykät pois luokista, mutta se ei vielä korjaa koko järjestelmää.
Tossavainen ei siirtäisi minkään Pisa-kärkimaan käytäntöjä sellaisenaan Suomeen, mutta muistuttaa kuitenkin, että kiinalaisen erityisalueen kuudesluokkalainen päihittää matematiikassa ja luonnontieteissä kevyesti suomalaisen yhdeksäsluokkalaisen.
Pisa-pudotus tuntuu ammattikouluissakin
Tossavaisen huoli liittyy ymmärrettävästi voimakkaimmin siihen, miten korkeakouluopiskelijat selviävät opinnoistaan, kun perusta on niin hatara, ettei edes lukioissa pystytä etenemään takavuosien tahtiin. Mutta yhtään valoisammalta eivät kuulosta ammattikoulutuksen asiantuntijat.
Lauri Hietalahti ja Konsta Ojanen ovat kokeneita ammatillisia opettajia. Hietalahti on opettanut sähkötekniikkaa, Ojanen tietojenkäsittelyä. Hietalahti on OAJ:n suuren alajärjestön, OAO:n puheenjohtaja ja Ojanen sen varapuheenjohtaja.
-LUMA-osaaminen on merkityksellistä oikeastaan kaikilla toisen asteen ammatillisilla aloilla, pohtii kumpikin.
-Ja LUMA-osaaminen tietysti pohjautuu pitkälti luku- ja kirjoitustaitoon, jotka jo vuosia ovat menneet alaspäin.
Ammattikouluissa luonnontieteitä opetetaan muun muassa ns. YTO-ainekokonaisuudessa.
– Eipä YTOissa nykyään juuri ehditä uutta oppimaan, kun käytettävissä oleva aika menee usein peruskoulun jättämien aukkojen paikkaamiseen. Ei ole poikkeuksellista, että esimerkiksi matematikan osalta peruslaskutoimitukset, prosenttilaskut ja murtoluvut tuottavat suuria vaikeuksia jopa valtaosalle ryhmästä, kertoo Konsta Ojanen.
– Pelkään, että viime vuosien peruskoulu-uudistusten, kuten ilmiöopetuksen, seurauksia ei enää voida toisella asteella korjata. Ja koska osa kuitenkin jatkaa meiltäkin vielä 3. asteelle, ongelma kertautuu ammattikorkeakouluissa.
Peruskoulujen, 2. ja 3. asteen kautta vaikeudet lukemisessa, kirjoittamisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä heijastuvat kaikkialle elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan.
Tuorein hätähuuto tuli Kemianteollisuus ry:ltä, joka ilmoitti, että osaaminen on puutteellista erityisesti ammattikoulutasoisissa työtehtävissä. Jos ammattitaitoista työvoimaa ei saada omasta takaa, sitä pitää joko tuoda ulkomailta tai turvautua automaatioon, julisti 7. syyskuuta julkaistu kannanotto.
