Kosmologian professori Kari Enqvistin puheesta Skepsiksen 30-vuotispäivillä kerrotaan yhdistyksen Skeptikko-julkaisussa. Enqvistin mielestä on lopetettava tieteen puolustaminen ja sen sijaan hyökättävä tieteen puolesta.
Professorin mukaan nykyisen tieteenvastaisuuden selityksenä ei usein mainita aatehistoriaa. Hänen mukaansa yli 40 vuotta sitten alkoi syntyä yhteiskuntatieteellinen suuntaus, jota hän sanoo kutsuvansa paremman nimen puutteessa relativismiksi. Siinä ”kaikki on suhteellista”.
Relativismi syntyi sen aikaisista vihreistä ja tasa-arvon vaatimuksista, ja sen motivaationa oli poliittinen edistyksellisyys. Luonnontiedettä ja teknistä edistystä ei enää nähty pelkästään hyvänä. Esimerkiksi fysiikan todettiin olevan ”vain yksi kertomus maailmassa muiden kertomusten joukossa”.
Tyypillisesti vasemmistolaiseen relativismiin liittyi antiautoritaarisuus, ja se pyrki haastamaan establishmentia.
– Alettiin puhua, että jokainen tarina on yhtä hyvä: alkuperäiskansojen tarinat ja erilaisten vähemmistöjen tarinat ovat yhtä hyviä selityksiä maailmasta kuin fysiikan selitykset, Kari Enqvist kuvailee.
1990-luvulla tultiin ”tieteiden sotaan”, joka käynnistyi Alan Sokalin huijauksesta. Siinä hän sai relativistisessa lehdessä julkaistuksi pilajutun, jossa väitti esimerkiksi piin arvon 3,14159… olevan vain ihmismielen konstruktio.
– Kiinnostavaa on, että Sokal oli itse vasemmistolainen. Hän oli huolestunut relativismin ottamasta suunnasta, joka identifioitiin poliittiseen vasemmistoon. Hän halusi palauttaa jalat maan pinnalle.
Professori Enqvist muistuttaa, että relativismi oli se päivän sana ja intellektuaalinen ilmapiiri, jonka varjossa nykyiset keski-ikäiset päättäjämme kasvoivat.
Relativismia jäi muun muassa kasvatustieteisiin.
– Sen sijaan, että oltaisiin lyöty oppilaita viivottimella sormille ja annettu vitsaa, sanottiin että jokainen lapsi on arvokas ja jokainen tarina on yhtä arvokas ja yhtä oikea. Tiede on vain yksi tarina muiden joukossa. Näin jäi elämään ajatus, että on olemassa monia totuuksia.
Enqvist korostaa, että meillä kaikilla on mielipiteitä. Oikeasti on olemassa kuitenkin vain yksi totuus: se, mikä on asian tilojen oikea laatu. Poliittiseen korrektiuteen ei hänen mielestään kannata langeta, vaikka kompleksisista asioista on vaikea puhua.