Ruotsi kipuilee sopivan hallituskoalition löytämisen kanssa. Valtiopäivävaalien järjestämisestä on jo kolmisen kuukautta eikä sopivaa ratkaisua ole toistaiseksi löydetty. Valtiotieteiden tohtori ja Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares huomauttaa Maaseudun Tulevaisuudessa, että Suomen ja Ruotsin politiikassa on perustavanlaatuisia eroja.
– Suomessa liittoumiin on totuttu. On nähty, että kaikki koalitiot toimivat ainakin jollakin tavalla.
– Meillä melkeinpä puolue kuin puolue pystyy muiden kanssa yhteistyöhön, Vares toteaa.
Professorin mukaan edes vihreiden tai vasemmistoliiton ja perussuomalaisten yhteishallituskaan ei olisi ”suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa kauhean hämmästyttävää”. Yhdistelmää on kuitenkin vaikea kuvitella, Vares myöntää.
Ruotsissa sen sijaan poliittiseen kultturiin uurtuneet blokkijaot vaikeuttavat sopivan hallitusmuodostelman tekemistä. Vareksen mukaan Ruotsissa on tämän lisäksi taipumusta takertua poliittisen idealismin sanelemiin ratkaisuihin.
– Kuten esimerkiksi meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa. Ruotsissa ajatellaan, että ruotsidemokraatit on niin paha, että sen kanssa ei hyvä ihminen voi olla yhteistyössä.
Vareksen mukaan hallitusyhteistyö ruotsidemokraattien kanssa saattaisi viedä terän puolueen hurjimmilta vaatimuksilta ja laskea puolueen kannatusta. Tästä on monia esimerkkejä Suomesta. Hallitusvastuu ajoi Suomen kansan demokraattisen liiton SKDL:n, Suomen maaseudun puolueen SMP:n ja perussuomalaiset jakautumaan kahtia.
Syyskuun vaaleissa kolmanneksi suureksi puolueeksi kivunnut ruotsidemokraatit ei kuulu mihinkään blokkiin. Vasemmiston ja vihreiden blokki ja keskustan ja oikeuston ryhmittymä ovat kieltäytyneet yhteistyöstä ruotsidemokraattien kanssa. Puolue on sijoittunut vaa’ankieliasemaan ja sitä on vaikea sivuuttaa, sillä kumpikaan Ruotsin blokeista ei saanut vaaleista enemmistöä.