Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen pohtii Twitterissä, saavuttiko Suomi tavoitteensa Afganistanissa.
Suomi on muiden mukana kuluneen kesän aikana päättänyt osallistumisensa sotilaalliseen kriisinhallintaan Afganistanissa.
– Mutta saavuttiko Suomi sen maanpuolustuksellisen tavoitteen, että menemällä pyssyt kädessä Afganistaniin, lisättiin Yhdysvaltojen sitoutumista Suomen tukemiseen? Joskus tällaisesta kai puhutaan #kunniavelka tai #verivelka -tyyppisin kielikuvin, Teivainen kysyy Ulkopoliittisen instituutin johtavalta tutkijalta Charly Salonius-Pasternakilta.
Teivainen viittaa Salonius-Pasternakin vuonna 2019 julkaisemaan kommenttiin, jonka mukaan Suomen omat turvallisuuspoliittiset tavoitteet Afganistanissa on saavutettu, vaikka maan vakauttamiseen pyrkivä laaja kansainvälinen operaatio ei ole vastannut odotuksia.
Onnistumisista kommentissa mainittiin kaksi saavutusta. Suhteita sotilasliitto Natoon ja etenkin Yhdysvaltoihin on vahvistettu ja kehitetty. Osallistuminen on tukenut myös Suomen oman maanpuolustuksen kehittämistä.
Salonius-Pasternak korostaa vastauksessaan, että kaikki vaikuttaa kaikkeen.
– Vaikea sanoa, koska 2014 jälkeen USAn kiinnostus yhteistyöhön Suomen kanssa olisi varmaan kasvanut, riippumatta ISAFa (kansainvälinen kriisinhallintaoperaatio 2001-2014)…mutta kaikki liittyy kaikkeen, 2014 USA näki Suomen luotettavana kumppanina, mistä yhteistyön syventämisessä varmaan oli hyötyä, Pasternak tviittaa.
Taleban on vallannut nopeasti valtaosan Afganistanista amerikkalaisten ja muiden länsimaisten joukkojen lähdettyä maasta. Talebanin nopea voittokulku on ajanut pääkaupunki Kabulin kaaokseen. Afganistanin presidentti Ashraf Ghani lähti maasta sunnuntaina.
Näkisin yhtenä haasteena, että koska Suomen Afg panos naulattiin niin usein kiinni 'tyttöjen koulunkäyntiin' – ja sitä käytettiin esimerkkinä kehityksestä (mitä se tietenkin oli), niin on vaikea sanoa muuta kuin, että parille sukupolvelle annettiin toivoa ja pilkahdus paremmasta.
— C Salonius-Pasternak (@charlyjsp) August 16, 2021
Vaikea sanoa, koska 2014 jälkeen USAn kiinnostus yhteistyöhön Suomen kanssa olisi varmaan kasvanut, riippumatta ISAFa…mutta kaikki liittyy kaikkeen, 2014 USA näki Suomen luotettavana kumppanina, mistä yhteistyön syventämisessä varmaan oli hyötyä.
— C Salonius-Pasternak (@charlyjsp) August 16, 2021