Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori Piia Jallinoja vierastaa kasvisruoan vastustajien ajatusta siitä, että kasvisruoan tarjoaminen olisi ideologian perustein tehtyä pakottamista. Hänen mukaansa esimerkiksi päiväkodeissa joutuu yhtä lailla pakotettuna syömään myös liharuokia.
– Päiväkodissa joutuu joka tapauksessa syömään jotain, esimerkiksi makkarakastiketta. Pakotetaanhan siellä syömään sekin, joten mitä kauheaa nyhtökaurassa tai linssimuhennoksessa on? Seuraavana päivänä on sitten vaikkapa kalaa, Jallinoja pohtii Länsiväylässä.
Professorin mukaan kasvisruoan suosion kasvaminen on hidasta ilman poliittista päätöksentekoa. Professorin mukaan ruokakulttuurin muutos vaatii kasvisruokapäivien lisäämistä armeijaan, kouluihin ja päiväkoteihin. Koulujen ja varuskuntien kasvisruokapäivien vastustamista Jallinoja vertaa esimerkiksi ravitsemussuositusten tai rokotusten vastustamiseen.
Piia Jallinoja muistuttaa, että suomalaiset ovat aikaisemminkin tottuneet vaihtamaan esimerkiksi täysmaidon rasvattomaan ja voin margariiniin. Muutos ei kuitenkaan tapahtunut hetkessä. Ruokakulttuurin muutosta hidastaa se, että vaikka liha- ja kasvisruoan ravintoarvot ovat matemaattisesti vertailtavissa, on lihalla suomalaisessa ruokakulttuurissa kasvisruokaa suurempi kulttuurinen ja symbolinen arvo.
Vaikka kasvisruoan suosio vaikuttaa kasvaneen merkittävästi, uskoo professori, että moni suomalainen vastustaa kasvisruokaa siksi, ettei koskaan ole maistanut sitä hyvin tehtynä.
– Tofun ei tarvitse olla kumista, kun sen valmistaa oikein. Reseptiikan kehittäminen on tärkeää, Jallinoja toteaa.